VM nosti talouden kasvuennusteen 5,2 prosenttiin
Suomen talous kasvaa valtiovarainministeriön mukaan tänä vuonna selvästi aiemmin arvioitua nopeammin. Ministeriö korotti tiistaina kansantalouden kasvuennusteen 5,2 prosenttiin eli 0,5 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin vielä helmikuussa arvioitiin.Ensi vuonna kokonaistuotanto kasvaa VM:n tuoreen suhdannekatsauksen mukaan 4,2 prosenttia.
Odotettua nopeamman kasvun takana on valtiovarainministeriön kansantalousosaston mukaan ennen muuta viennin voimakas kasvu. Viennin ennakoidaan kasvavan tänä vuonna yli kymmeneksen.
Suotuisa kansainvälinen talouskehitys lisää kysyntää, ja euron heikkous tukee osaltaan vientiä yhteisvaluutta-alueen ulkopuolelle.
Vaikka kokonaistuotanto on lisääntynyt "sangen nopeasti" jo vuodesta 1994 lähtien, ei valtiovarainministeriö odota kasvun vaimenevan olennaisesti ensi vuonnakaan.
Informaatioteknologia ja siihen liittyvä nopea tuottavuuden kohoaminen tekevät kansantalousosaston mukaan osaltaan mahdolliseksi nousukauden jatkumisen edelleen.
Vientimäärien voimakas lisääntyminen alkuvuonna on katsauksen mukaan vetänyt teollisuuden tuotannon jälleen ripeään nousuun. Rakennustoiminta on pysynyt vilkkaana, ja palvelualoillakin kehitys on myönteistä. Luottamus talousnäkymiin on suhdannekatsauksen mukaan korkealla niin kotitalouksissa kuin yrityksissä.
Korkeasuhdanteessa hintojen nousu kiihtyy selvästi tänä vuonna. Valtiovarainministeriö ennustaa kuluttajahintojen nousevan keskimäärin 2,9 prosenttia, kun inflaatio viime vuonna oli 1,2 prosenttia. Ensi vuonna hintojen nousu hidastuu 1,8 prosenttiin.
Inflaation kiihtyminen johtuu suhdannekatsauksen mukaan suurimmalta osin polttoaineiden maailmanmarkkinahintojen kohoamisesta ja euron heikkenemisestä kevään aikana. Lisäksi asuntojen kallistuminen, korkojen nousu ja edellisvuosia suuremmat palkankorotukset aiheuttavat inflaatiopaineita.
VM korostaa palkkamalttia
Kotimaisissa talousnäkymissä selvästi suurin riski liittyy VM:n mukaan seuraavaan palkkakierokseen. Vahva talouskasvu, työvoimakapeikkojen yleistyminen ja kevään kierroksella syntynyt hajonta palkankorotuksissa aiheuttavat suhdannekatsauksen mukaan paineita niin seuraavan ratkaisun korotuslinjaan kuin palkkaliukumiin.
- Vaarana on, että teollisuuden korkeat palkankorotukset leviäisivät palvelualoille, mikä pysäyttäisi hyvän työllisyyskehityksen. Työttömyyden juuttuminen nykytasolle heikentäisi ratkaisevasti julkisen talouden näkymiä, suhdannekatsauksessa arvioidaan.
Työttömyysaste laskee valtiovarainministeriön mukaan tänä vuonna vain runsaat puoli prosenttiyksikköä 9,5 prosenttiin ja ensi vuonna prosenttiyksikön 8,5 prosenttiin. Työttömyyden laskun hidastuminen alkuvuonna on johtunut työvoiman tarjonnan lisääntymisestä.
Työvoimakapeikot ovat yleisiä monissa erityisosaamista edellyttävissä ammateissa. Ensi vuonna työvoiman tarjonnan kasvu hidastuu työvoimareservien vähetessä.
Ulkoinen nettovelka muuttuu saamiseksi
Vahva talouskasvu yhdessä kauppa- ja vaihtotaseen suuren ylijäämän kanssa kääntää Suomen ulkoisen nettovelan suhdannekatsauksen mukaan ensi vuonna nettosaamiseksi.
Korollisen ulkomaisen nettovelan osuus bruttokansantuotteesta laskee katsauksen mukaan tänä vuonna 14,8 prosentista 3,6 prosenttiin. Ensi vuonna nettovelka kääntyy 2,4 prosentin nettosaamiseksi.
Suomen vaihtotaseen ylijäämä nousee suhdannekatsauksen mukaan tänä vuonna 37,8 miljardista markasta 46,2 miljardiin ja ensi vuonna edelleen 47,3 miljardiin markkaan. Suhteessa bruttokansantuotteeseen vaihtotaseen ylijäämä kohoaa 5,3 prosentista 6,0 prosenttiin. Ensi vuonna se on 5,9 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Korkotason nousu jatkuu suhdannekatsauksen mukaan sekä tänä että ensi vuonna. Kolmen kuukauden euribor nousee katsauksen mukaan tänä vuonna keskimäärin 3,0 prosentista 4,3 prosenttiin ja ensi vuonna edelleen 5,0 prosenttiin. Pitkät korot kipuavat tänä vuonna 4,7 prosentista 5,8 prosenttiin ja ensi vuonna 5,9 prosenttiin.
Valtion talous vahvistuu
Valtion talous vahvistuu suhdannekatsauksen mukaan tänä vuonna merkittävästi ja kansantalouden tilinpidon mukainen rahoitusylijäämä nousee arviolta 1,5 prosenttiin. Myös kuntatalous kääntyy tänä vuonna ylijäämäiseksi. Valtion velan odotetaan painuvan vuoden loppuun mennessä alle 400 miljardiin markkaan, mikä suhteessa kokonaistuotantoon on 51,5 prosenttia.
Tänä vuonna valtion tuloja kasvattavat osin tilapäiset tekijät kuten myyntivoitot. Ensi vuonna tulokertymää pienentää ansiotulojen verotuksen keventäminen. Suhdannekatsauksen mukaan on kuitenkin ilmeistä, että valtion talousarvio on ensi vuonna selkeästi ylijäämäinen ja että ylijäämällä lyhennetään velkaa.
Kansantalousosaston mukaan näyttää siltä, että hallitusohjelman tavoite alentaa valtion velkasuhde alle 50 prosenttiin bruttokansantuotteesta toteutuu jo ensi vuonna.
Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä on tänä vuonna 24 miljardia ja ensi vuonna 25,5 miljardia markkaa. Hyvän talouskehityksen ansiosta eläke- ja työttömyysturvajärjestelmien emu-puskurit täyttyvät suhdannekatsauksen mukaan etuajassa jo tänä vuonna.
Kokonaisveroaste nousee suhdannekatsauksen mukaan tänä vuonna 46,8 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se on 0,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin viime vuonna. Ensi vuonna kansantalousaosto ennakoi kokonaisveroasteen laskevan 45,6 prosenttiin.
Katso myös:
STT-IKK
9.6.2000
