BSE-testit alkavat helmikuussa
Yksikin suomalainen hullu lehmä romahduttaisi uskottavuuden
KIRSI JOHANSSON, 19.1.2001
Elintarviketeollisuusliiton johtaja Lea Lastikka sanoo, että BSE-taudin löytyminen Suomesta on äärimmäisen epätodennäköistä, mutta jos niin kävisi, suomalaisen lihantuotannon uskottavuus kärsisi.
Suomalaisten kuluttajien ruokailutottumuksiin hullun lehmän tauti ei ole tuonut muutosta. Lastikan mukaan Suomessa tuotettiin ja kulutettiin naudanlihaa viime vuonna saman verran kuin vuonna 1999.
- Naudanlihan kulutus on ollut hienoisessa laskussa koko EU-kauden, mutta se ei johdu tästä, hän sanoo.
Teurastamoissa ja laboratorioissa eletään jo nyt kiireistä aikaa. Teurastamojen henkilökuntaa opetetaan BSE-testien ottamiseen, jotta testaus pääsee täyteen vauhtiin helmikuun alussa.
Suomessa selvitään kaikesta huolimatta paljon vähemmällä kuin Keski-Euroopassa, jossa testataan kaikki yli 30 kuukautta vanhemmat naudat.
- Kaikkien testaamisesta on syntynyt todellinen kaaos. Jo etukäteen tiedettiin, että hyväksyttyjä laboratorioita, henkilökuntaa ja kylmävarastoja ei ole riittävästi. Esimerkiksi Saksassa on päätetty vain hävittää 400 000 nautaa, koska sellaisia määriä ei pystytä testaamaan, Lastikka kertoo.
- Muualla on otettu käyttöön myös varsin heppoisia testejä, jotka antavat tuloksen nopeasti, mutta joissa virhemarginaali on suuri. Ongelma oli tiedossa, mutta kun viranomaiset tekevät päätöksiä, ei aina olla realistisia.
Niinpä eurooppalaiset lihantuottajat ovat jo kiivastuneet, päästäneet lehmiä vapaasti kuljeksimaan maanteillä ja tukkineet lihankuljetusautoilta pääsyn teurastamoille.
Suomessa poikkeuspäätöksen nojalla testataan vain hätäteurastetut, itsestään kuolleet tai ne naudat, joita voidaan vähänkin epäillä millään tavoin sairaiksi. Sekin edellyttää Suomelta 20 000 naudan testaamista, kun normaalisti testataan vain satakunta nautaa.
- Lisäksi Suomessa on käytössä Euroopan paras prionitesti, joka antaa luotettavan tuloksen. Laboratoriot joutuvat kyllä koville, Lastikka sanoo.
"Mediakohu olisi mieletön"
Uskotaanko vielä, että Suomi ja Ruotsi ovat puhtaita maita?
- Suomessa naudoille ei ole 1990-luvulla syötetty tuontilihaluujauhoa, joten tautitapauksen löytyminen on äärimmäisen epätodennäköistä. Nautojen keski-ikä ei ole niin korkea, että tuontilihaluujauhoa syöneitä nautoja enää eläisi, Lastikka sanoo.
Yhdenkin tautitapauksen löytymisellä olisi kuitenkin suomalaiselle lihateollisuudelle dramaattiset seuraukset.
- Jos niin kävisi, toimenpiteet tilalla käynnistyisivät välittömästi ja kaikki yli 30 kuukautta vanhemmat naudat pitäisi testata. Uskottavuus kyllä kärsisi, ja jonkinlainen romahdus olisi edessä, Lastikka arvioi.
- Kun kaikki kuluttajat uskovat suomalaiseen lihantuotantoon ja yhteistyö viranomaisten kanssa on hyvää, tautitapauksesta syntyisi niin mieletön mediakohu, että se vaikuttaisi äärimmäisen raskaasti lihateollisuuteen.
Lastikka ei tohdi arvioida, miten moneen ihmiseen tuotantoketjun eri osissa kohu vaikuttaisi. Tuottajat tuntisivat sen rahapusseissaan ja lihatalot heikentyneinä tuloksina, kun myynti alkaisi tökkiä.
Hyvä syy kaupan esteeksi
Australia ja Uusi-Seelanti ilmoittivat, että ne eivät salli naudanlihan tuontia EU-alueelta eivätkä koko Euroopasta.
- Maat ovat itse suuria lihantuottajia, joten BSE-taudista saatiin helposti tekninen kaupan este. Oli helppoa asettaa koko EU samaan kategoriaan, vaikka kysymystä pitäisi katsoa maakohtaisesti, Lastikka sanoo.
- On kohtuutonta, että Suomikin asetettiin tuontikieltoon, eikä sille ole kuin kauppapoliittisia perusteita.
Mikään suuri lihanviejämaa Suomi ei ole, vaikka esimerkiksi Atria vie pieniä määriä lihatuotteita 26 maahan. Suomessa tuotetaan se, mikä kulutetaankin, 100 miljoonaa kiloa vuodessa, eikä Lastikka pitäisi tuotannon moninkertaistamista edes mahdollisena.
- Pyrkimyksemme on tyydyttää kotimaisten kuluttajien tarpeet, ja nämä suhteet ovat hyvin staattiset. Jos alkaisimme kasvattaa tuotantoa ja viedä lihaa vientiin, pettäisimme suomalaista kauppaa ja kuluttajia.
Toisin on laita esimerkiksi Irlannissa, jossa hullun lehmän tauti tekee tuhojaan. Irlannissa tuotetaan seitsemän kertaa enemmän lihaa kuin siellä kulutetaan.
Pääministeri sanoi…
EU:n nykyinen puheenjohtajamaa Ruotsi on Lastikan mielestä osin populistisestikin nostanut puheenjohtajuuskautensa tavoitteeksi paitsi lihan turvallisuuden, myös eläinten kohtelun.
Ruotsalainen lihateollisuus otti kuitenkin nokkiinsa maan pääministerin Göran Perssonin lausunnosta, jossa tämä kertoi suunnittelevansa luopumista naudanlihan syömisestä.
Lastikka ymmärtää teollisuuden ärtymyksen, mutta toivoo, että suomalaiset eivät MTK:n puheenjohtajan Esa Härmälän tavoin heittämään pääministerille läppää lihavuusongelmista.
- Ei kuulostaisi mukavalta, jos Suomen pääministeri ilmoittaisi, että ei halua syödä Suomessa tuotettua naudanlihaa. Suomesta käsin ei kuitenkaan pitäisi heitellä lausuntoja Ruotsin suuntaan, Lastikka sanoo.
Lue myös: Hullun lehmän tauti leviää Euroopassa
Kotimaa -sivulle
| 
