Eduskunnassa laaja tuki EU:n kriisinhallintakaavailuille
Suunnitelmat EU:n kriisinhallintakyvyn kehittämiseksi saivat torstaina laajan tuen
taakseen eduskunnassa. Keskustelu pääministerin tiedonannosta sujui pääosin rauhanomaisessa hengessä, ja useat puhujat painottivat siviilikriisihallinnan merkitystä sotilaallisen toimintakyvyn rinnalla.Keskustan ryhmäpuheenvuorossa Juha Korkeaoja edellytti, että EU:n toiminta rajataan selkeästi Kosovon KFOR-operaation kaltaiseen toimintaan - NATO:n Jugoslavian vastaisten ilmaiskujen kaltaiset toimet pitää selkeästi rajata siitä pois.
Korkeaoja muistutti myös Venäjän kanssa tehtävästä poliittisesta ja taloudellisesta yhteistyöstä, joka on välttämätöntä Euroopan turvallisuuden vahvistamiseksi.
- EU:n pohjoinen ulottuvuus on nähtävä myös tärkeänä turvallisuuspoliittisena hankkeena, jossa konkreettista sisältöä pitää kiirehtiä, Korkeaoja sanoi.
SDP:n Liisa Jaakonsaari kannatti tehokasta ja kykeneväistä eurooppalaista kriisinhallintakykyä. Se ei sosiaalidemokraattiryhmän mielestä merkitse tarvetta arvioida uudelleen Suomen liittoutumattomuuslinjaa, Jaakonsaari lisäsi.
Ei menojen lisäykselle
Kokoomuksen Ilkka Kanerva kantoi huolta EU:n päätöksentekokyvystä ja suhteesta NATO:on. Mukaan operaatioihin pitää voida ottaa NATO:on kuuluvia EU:n ulkopuolisia maita sekä NATO:n ja EU:n ulkopuolisia Euroopan maita, Kanerva muistutti.
- Tulevaisuuden kriisinhallintaoperaatiot vaativat Euroopan unionilta nykyistä huomattavasti tehokkaampaa päätöksentekojärjestelmää uusine toimielimineen sekä kykyä itsenäisten päätösten toteuttamiseen ja operaatioiden johtamiseen, Kanerva sanoi.
Vihreiden Ulla Anttila sanoi vihreiden hyväksyvän kriisinhallinnan osaksi EU:n toimintaa, mutta haluavan painottaa ensisijaisesti siviilikriisihallintaa.
- Kriisinhallinta ei saa johtaa uudenlaiseen varustelukierteeseen, Anttila sanoi ja vaati että mahdolliset lisämenot pitää Suomessa kattaa puolustuspääluokan sisältä.
Samoilla linjoilla oli vasemmistoliiton Outi Ojala.
Hän muistutti samalla helikopteripäätöksistä.
- Tässä yhteydessä on paikallaan muistuttaa, että
eduskunta ei ole hyväksynyt saattohelikoptereita
eikä hallituksella näin ollen ole oikeutta EU:n
kriisinhallinnan yhteydessä sitoutua niiden
hankkimiseen, Ojala sanoi.
Pienryhmistä toki kuului muitakin painotuksia; perussuomalaisten Raimo Vistbacka arveli, että Suomi nyt sitoutuu NATO-johtoiseen EU:n voimapolitiikkaan ja linjaa luopumista sotilaallisesta liittoutumattomuudesta.
Vistbacka ennusti EU:n sijoittavan ydinaseita Suomeen, jolloin Venäjä varautuu käyttämään omia ydinaseitaan Suomea vastaan.
Remonttiryhmän Risto Kuisma taas nimenomaan halusi Suomen liittyvän NATO:on.
STT-MH
26.11.1999
