Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Huuhtanen valmis avaamaan Kelan hallituksen ulkopuolisille



Kelan valtuutettujen puheenjohtaja, kansanedustaja Jorma Huuhtanen (kesk.), ei syty ajatukselle, että Kelan erityisasema eduskunnan alaisena laitoksena lakkautetaan ja että Kela siirretään STM:n alaisuuteen. Vaatimus ei ole perusturvan toimeenpanon kannalta järkevä, Huuhtanen sanoo.


Kelan valtuutettujen puheenjohtaja tahtoo ehdottomasti säilyttää Kelan erityisaseman eduskunnan alaisena laitoksena. Huuhtasen mukaan tämä turvaa parhaiten perusturvaetuudet ja Kelan palvelukyvyn.

- Kelan erityisasema suoraan eduskunnan alaisena laitoksena on tarkoituksenmukainen siksi, että kyseessä on suomalaisille tärkeän perusturvan toteuttamisesta.

- Eduskunnalla on ollut tähän saakka muita valtionhallinnon tasoja enemmän huolta kansalaisten perusturvan tasosta ja toimeenpanosta, sanoo Huuhtanen ja viittaa palveluverkoston saneerauksiin muissa virastoissa.

- Esimerkiksi Kelan palvelupisteet on voitu ylläpitää kansalaisia lähellä, eikä palveluverkoston harventamiseen ole menty muiden virastojen tapaan.

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho aikoo selvittää, olisiko Kelan hallinnonuudistukseen valmiuksia. Huuhtanen on valmis harkitsemaan hallitukseen myös ulkopuolisia jäseniä, mikäli lisätystä hallituksesta luovutaan.

- Aikaisemman hallintouudistuskeskustelun yhteydessä kaksi vuotta sitten Kelan valtuutetut lausuivat, että lisätyn hallituksen asemaa tulisi tarkastella tulevassa hallinnon uudistuksessa.

- Tarkemmin ottaen kyse on siitä, onko lisätyllä hallituksella sellaista merkitystä, että se itsenäisenä päätöksentekoelimenä on tarpeen.

- Lisätyssä hallituksessa on mittava ulkopuolinen edustus, jota pidän Kelan hallinnointiin liittyvänä vahvuutena. Jos lisätystä hallituksesta luovutaan, on tarkoituksenmukaista keskustella hallituksen täydentämisestä tai korvaamisesta talon ulkopuolisilla jäsenillä.

Huuhtanen korostaa kuitenkin, että hallituksen valinta on isännän asia ja torjuu näin julkisuudessakin esillä olleen mallin, jossa hallituksen nimittäminen siirrettäisiin valtioneuvostolle.

- Kun Kelan on perusteltua olla suoraan eduskunnan alainen laitos, tuntuu tarkoituksenmukaiselta, että isäntä itse valitsee hallituksen jäsenet.


Välineitä valvontaan on

Entinen Kelan pääjohtaja Jaakko Pajula on moittinut Kelan valtuutettuja siitä, että nämä keskittyvät vain etuuksia koskeviin asioihin eivätkä valvo hallitusta. Tämä arvostelu ei Huuhtasta hetkauta.

- Kelan valtuutettujen tehtävänä on valvoa Kelan hallintoa ja toimintaa. Hallinto tarkoittaa myöskin hallituksen toimien valvomista. Etuustoimintaa ei missään tapauksessa voi jättää valvonnan ulkopuolelle.

Huuhtanen ei hyväksy väitettä siitä, ettei valtuutetuilla olisi välineitä valvontatehtävänsä suorittamiseen.

- Väite, että valtuutetuilla ei ole valvontainstrumentteja, on väärä. Valtuutetut käyttävät apuna valvontatehtävässään Kelan sisäistä tarkastusta, valitsemiaan tilintarkastajia sekä ulkopuolisena palveluna ostettua KHT-tilintarkastustoimistoa. KHT-tilintarkastustoimisto käyttää 150 työpäivää vuodessa jatkuvaan valvontaan.

- Valtuutetut saavat säännöllisesti neljännesvuosiraportit ja tarvittaessa muuta valvontatehtävässään tarvitsemaa tietoa jatkuvasti, painottaa Huuhtanen.

MOT-ohjelman jälkeen Kelan valtuutettujen työvaliokunta kokoontui kriisipalaveriin katsomaan mainittua ohjelmaa sekä tilasi KHT-tilintarkastukselta selvityksen ohjelmassa esitetyistä väitteistä.

Kokouksen jälkeen valtuutettu Timo Ihamäki (kok.) oli sitä mieltä, että ohjelmasta on syytä kannella Julkisen Sanan Neuvostolle. Myös Huuhtanen on valmis harkitsemaan kantelua, mikäli Kelan sisäinen selvitys antaa siihen aihetta.

- MOT-ohjelmassa esitetyt väitteet tutkitaan. Mikäli KHT-tarkastuksen selvitys osoittaa, että ohjelma oli yksipuolinen ja harhaanjohtava, valtuutettujen on syytä pohtia kantelua Julkisen Sanan Neuvostolle.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Kiipula-säätiön kuntoutuskeskuksen entinen toimitusjohtaja ajoi yksin viime vuonna tammi-syyskuun välillä taksilla säätiön laskuun yhteensä 80 000 markan arvosta. Tämän kysymyksen Huuhtanen kääntää Kiipula säätiölle.

- Kiipula-säätiö on vastuussa mahdollisista väärinkäytöksistä. Valtuutettujen on vaikea ottaa kantaa asiaan, joka heille ei suoranaisesti kuulu. Henkilökohtaisesti ihmettelen tuon mittaista taksinkäyttötarvetta. Asiaa tulee kysyä Kiipula-säätiöltä, Huuhtanen kehottaa.

Uskotteko, että eläkeläiset, joilta Kela perii takaisin oman virheensä vuoksi liikaa maksamiaan eläkkeitä, ymmärtävät näiden matkakulujen suuruuden?
- Eläkeläisten ei tarvitse ymmärtää ja hyväksyä näitä matkakuluja, kuittaa Huuhtanen.

TIMO KERVINEN
19.11.1999


Politiikka -sivulle