Suomi pudotti sosiaalimenojaan Pohjoismaista eniten
Suomi pudotti sosiaalimenojaan vuonna 1997 Pohjoismaista kaikkein eniten. Sosiaalimenot supistuivat Suomessa reaalisesti 0,8 prosenttia ja Tanskassa 0,5 prosenttia. Muissa Pohjoismaissa menot edelleen kasvoivat.Myös sosiaalimenojen osuus bruttokansantuotteesta pieneni eniten Suomessa, mutta suuntaus oli sama kaikissa Pohjoismaissa.
Suomi on 29,5 prosentin osuudellaan kolmannella sijalla ja Ruotsi 34,3 prosentin osuudellaan edelleen kärjessä.
Kansalaisten oma maksuosuus sosiaali- ja terveydenhuollossa on kasvanut kaikissa Pohjoismaissa.
Suomessa, Tanskassa ja Norjassa se oli kivunnut jo 15 prosenttiin, mutta Ruotsissa ja Islannissa se jää vielä alle 10 prosentin. Tiedot ovat Pohjoismaisen sosiaalitilastokomitean tuoreimmasta julkaisusta.
Sairauskulut ovat meillä pienimmät
Suomessa terveydenhuollon ja sairauspoissaolojen kustannukset olivat Pohjoismaiden alhaisimmat. Suomalaisia makuutettiin sairaalassa lyhyemmän aikaa kuin muissa pohjoismaissa ja lisäksi Suomen asiakasmaksut ovat korkeat.
Suomessa ja Tanskassa sairauden aiheuttamat kustannukset kasvoivat vain kaksi prosenttia, kun muissa pohjoismaissa nousu oli 5-6 prosenttia.
Norjassa sairauskuluja nosti ennen kaikkea lisääntyneet sairaslomat. Norjalaiset olivat sairauden vuoksi poissa töistä selvästi enemmän kuin muut pohjoismaalaiset.
Norjan työttömyysmenot supistuivat 20 prosenttia
Työttömyyden väheneminen ja työttömyyspäivärahojen tiukemmat ehdot pienensivät työttömyysmenoja jonkin verran kaikissa Pohjoismaissa. Norja on pystynyt rutistamaan työttömyysmenojaan alaspäin peräti yli 20 prosenttia.
Myös toimeentulotukimenot alkoivat supistua vuonna 1997 kaikissa Pohjoismaissa. Suomessa toimeentulotukea maksettiin kuitenkin eniten eli 11 prosentille yli 18-vuotiaista.
Muissa pohjoismaissa toimeentulotukea sai 3-8 prosenttia täysi-ikäisestä väestöstä.
Suomessa ja Tanskassa töistä lähdetään varhain
Kaikissa Pohjoismaissa on erilaisia varhaiseläkejärjestelmiä, mutta Suomessa ja Tanskassa niitä käytetettiin eniten.
Molemmat maat ovatkin viime vuosina yrittäneet kannustaa ihmisiä pysymään töissä mahdollisimman pitkään ja myös varhaiseläkkeiden ikärajoja on nostettu. Pelkkää kansaneläkettä saavista eläkeläisistä valtaosa eli 73-91 prosenttia on edelleen naisia.
Suomessa ja Ruotsissa on miesten ja naisten suhde on jonkin verran tasoittunut, mutta muissa pohjoismaissa naisten osuus on jopa kasvanut.
Tanskalaisvanhuksille palvelut tuodaan kotiin
Tanskassa vanhusten kotona asumista tuetaan kotipalveluilla selvästi enemmän kuin muissa pohjoismaissa.
Yli 80-vuotiaista tanskalaisista peräti puolet sai kotipalveluja, kun muissa pohjoismaissa kotipalveluja riitti vain kolmannekselle tästä ikäluokasta.
Tanskassa kunnat arvioivat vuonna 1997 ikäihmisten hoidon tarvetta etukäteen käymällä kaikkien yli 80-vuotiaiden luona kaksi kertaa vuodessa. Nyttemmin nämä arviointikäynnit on laajennettu jo kaikkiin 75 vuotta täyttäneisiin.
Pohjoismaiden lapsiperheet saivat aiempaa enemmän yhteiskunnan tukea, koska päivähoidon tarjontaa on lisätty selvästi.
Tanskassa alle kouluikäisistä lapsista peräti 89 prosenttia ja Ruotsissa 84 prosenttia oli kunnan järjestämässä päivähoidossa. Muissa pohjoismaissa päivähoidossa oli 70 prosenttia lapsista.
Lapsilisä oli vuonna 1997 korkein Norjassa ja alhaisin Ruotsissa. Suomen lapsilisä oli toiseksi korkein.
STT-IA
19.11.1999
