Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Lumivyöryt sattuvat merkittyjen rinteiden ulkopuolella



Viranomaisten tietoon tulleet lumivyöryt ovat Suomessa hyvin harvinaisia. Jos vyöryjä tapahtuu, ne sattuvat lähestulkoon aina valvottujen rinteiden ulkopuolella niin kutsutuilla off-pisteillä eli luonnonvaraisilla jyrkänteillä, vaaroilla tai tuntureiden kuruissa.


- Voimakkaat lumisateet, lämpötilojen vaihtelut ja erilaisten lumilaatujen kasautuminen aiheuttavat vyörymahdollisuuden. Erilaiset lumilaadut kerrostuvat ja päällimmäinen laatta tai laatat voivat lähteä liikkeelle, selvittää Suomen hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Guy Catani.

Lumivyöry voi laueta itsestään, kuten yleensä tapahtuukin, tai sitten sen voi aiheuttaa ihminen esimerkiksi suksilla, lumilaudalla, moottorikelkalla tai jopa pelkällä äänellään.
- Pitkä viistolasku tai poikki rinteen laskeminen voi laukaista vyöryn, Catani muistuttaa.

Jyrkissä rinteissä vyöry lähtee liikkeelle erittäin helposti. Vaarallisimmat vyöryt tapahtuvat rinteissä, joiden kaltevuus on 30-40 astetta.


Yksi uhri 1990-luvulla

Koskemattomassa rinteessä ns. vapaalaskettelua harrastanut liikunnanopettaja kuoli lumivyöryssä Kuusamon Konttaisenvaaralla keskiviikkoiltana. Vyöry ruhjoi myös toisen laskettelijan, joka loukkaantui vakavasti. Hän joutui odottamaan apua hangessa kymmenisen tuntia.

Edellisen kerran lumivyöry vaati kuolonuhrin talvella 1998 Utsjoella. 1990-luvun ainoassa kuolonuhrin vaatineessa onnettomuudessa menehtyi hoidettujen rinteiden ulkopuolella laskenut lumilautailija.

Tätä edellinen onnettomuus sattui vuonna 1989 Pyhätunturin Kuorinkikurussa. Kuvausryhmä oli taltioimassa videolle lasketteluvaellusta, kun kuvattu laskettelija jäi lumivyöryn alle. Hänet saatiin kuitenkin pelastetuksi.

Lumivyöry aiheutti suuretsinnät viime vuoden joulukuussa. Rukan hiihtokeskuksen rinnealueen ulkopuolella sattunut lumivyöry ei vaatinut uhreja.

Suomen oloissa poikkeuksellisen mittava lumivyöry säikäytti puolestaan Ylläksellä helmikuussa 1998. Vyöryalue oli yli 100 metriä leveä ja noin 300 metriä pitkä. Kukaan ei jäänyt alas syöksyvän lumen alle.


Hyvät retkeilytaidot ja järki auttavat

Kuusamon turma tapahtui kaukana valvotuista rinteistä luonnonvaraisella, erittäin jyrkällä vaaralla. Alue on yksi Suomen upeimpia vaaramuodostelmia.

- Perussäännöt luonnossa liikkumisesta on aina muistettava. Kerro minne lähdet, koska tulet takaisin ja kenen kanssa olet. Toinen suuri huolenaihe on se, että tämänpäivän nuoret eivät osaa liikkua luonnossa.

- Kaupungistunut ihminen ei osaa kulkea maastossa eikä hän osaa lukea luontoa. Erätaitojen puuttuminen on selvä riski, Catani huolehtii.

Lumivyöryherkälle alueelle mentäessä on laskettava yksitellen ja jätettävä turvaväli. Näin ainakin toinen voi mahdollisesti hälyttää apua.

Koskaan ei pidä lähteä valvottujen rinteiden ulkopuolelle yksin. Hiihtokeskusten lähelläkin olevat metsiköt ovat vaarallisia yksinäiselle hortoilijalle.


Nopea apu elintärkeää

Lumivyörypelastusopetus antaa vihjeitä lumesta selviämiseen Alppimaissa, joissa suomalaisiakin hiihtokeskusten työntekijöitä on koulutettu etsintään.

Lumivyöryn sattuessa paikalle on saatava mahdollisimman nopeasti apua. Etsinnät on aloitettava heti, sillä ihminen voi selvitä lumimassan sisällä vain 15 tai jopa 45 minuuttia.

Lumivyöryn liikkuessa lumen seasta voi yrittää uida pois. Tavalliset uintiliikkeet käsillä ja jaloilla auttavat ainakin lähemmäksi lumen pintaa. Lumen koostumuksesta riippuen esimerkiksi puuterilumen seasta selviää huomattavasti paremmin kuin raskaasta ja märästä loskalumesta.

Lumimassa sitoo sisälleen happea, joten lumen vangiksi joutunut voi yrittää tehdä kasvojensa eteen pienen ilmakuopan, mikäli hän pystyy liikuttamaan käsiään.

Eräs lumivyöryn uhriksi joutunut laskettelija söi kasvojensa edestä lumet pois ja selviytyi pienen happikuopan avulla pelastajien tuloon saakka.

- Rauhallisena pysyttely on erittäin tärkeää, sillä muuten uhri voi kuluttaa loputkin hapet ja selviämismahdollisuudet heikkenevät oleellisesti, muistuttaa Catani.

STT-MH
18.2.2000


Kotimaa -sivulle