Yksityisistä turvallisuuspalveluista ehdotetaan säädettäväksi oma laki
Sisäasiainministeriö esittää, että kaikki keskeiset yksityisiä turvallisuuspalveluja koskevat säännökset koottaisiin yhteen lakiin. Uudistuksen tavoitteena on parantaa ihmisten oikeusturvaa ja turvallisuuspalveluja ostavien asiakkaiden kuluttajansuojaa.Tavoitteena on myös selkeyttää julkisen vallan ja yksityisen turva-alan välistä työnjakoa ja tehostaa yhteistyötä. Näihin tavoitteisiin pyritään yksityisen turva-alan ohjausta ja valvontaa tehostamalla sekä koulutusjärjestelmää kehittämällä.
Yksityisillä turvallisuuspalveluilla laissa tarkoitettaisiin vartioimisliike- ja turvasuojaustoimintaa. Laki korvaisi nykyisin voimassaolevat vartioimisliikelain ja yksityisetsivän ammatista annetun asetuksen.
Lakiesitys yksityisistä turvallisuuspalveluista on juuri lähtenyt lausuntokierrokselle. Esitys annettaneen eduskunnalle syksyllä.
Vartijoiden koulutusta lisättäisiin
Yksityisiä turvallisuuspalveluita koskevassa lakiesityksessä esitetään, että vartijoiden koulutusta lisättäisiin ja kehitettäisiin. Myös väliaikaisilta vartijoilta edellytettäisiin koulutusta.
Sisäasiainministeriön hyväksymällä asetuksella säädettäisiin tarkemmin vartijoilta edellytettävän ammattitutkinnon laajuudesta ja sisällöstä. Vartijaksi hakevan tulisi henkilökohtaisesti jättää lupahakemus nykyiseen tapaan hakijan kotikunnan poliisilaitokselle.
Poliisilaitoksen tehtävänä olisi tarkistaa, että henkilö täyttää koulutusvaatimukset ja että hän on luotettava ja tehtävään sopiva.
Vartijalla on nykyisellään jonkin verran jokamiehenoikeuksia laajemmat paikalta poistamisoikeudet ja siihen liittyvät voimankäyttöoikeudet. Uudessa laissa yksityisistä turvallisuuspalveluista vartijoiden toimivaltuudet rajoitettaisiin lähtökohtaisesti jokamiehenoikeuksiin.
Työturvallisuussyistä johtuen vartijoille ehdotetaan uutena, jokamiehenoikeuksiin kuulumattomana toimivaltuutena oikeutta suorittaa turvallisuustarkastus. Tämä oikeus olisi rajoitettu jokamiehen kiinniotto-oikeuden käyttämisen yhteyteen. Kiinniotetut ovat yhä useammin aseistautuneita.
Vartijoiden tulisi jatkossakin välttää tarpeetonta voimankäyttövälineiden ja koiran mukana pitämistä. Voimankäyttövälineet kannettaisiin edelleen asun alla.
Ampuma-aseen, kaasusumuttimen ja koiran mukana pitäminen sidottaisiin nykyistä selvemmin tehtäviin, joihin liittyy vaarallisen hyökkäyksen tai vastarinnan uhka. Tällaisia tehtäviä olisivat lähinnä hälytysvartiointi, arvokuljetukset ja henkivartiointi.
Asetta ja kaasusumutinta mukanaan pitäviltä vartijoilta edellytettäisiin sisäasiainministeriön vahvistaman vartijan asekoulutuksen suorittamista ja koiraa mukanaan pitäviltä koiranohjaajakoulutusta. Vartijoita on Suomessa tällä hetkellä noin 4 000.
Valvontaa ja ohjausta tarkoitus tehostaa
Yksityisen turvallisuusalan valvontaa ja ohjausta ehdotetaan tehostettavaksi perustamalla sisäasiainministeriön yhteyteen erillinen turvallisuusalan valvontayksikkö.
Se vastaisi turvallisuusalan valvonnan valtakunnallisesta ohjauksesta. Sille keskitettäisiin myös vartioimisliikelupien myöntäminen ja vartioimisliikkeiden vastaavien hoitajien hyväksyminen.
Yksityisen turva-alan valvontaa tehostettaisiin myös perustamalla valtakunnallinen poliisirekisteri vartioimisliikkeistä ja niiden vastuuhenkilöistä ja vastaavista hoitajista sekä vartijoista ja turvasuojaajista.
Vartioimisliikkeen vastaavan hoitajan vastuuta vartioimisliikkeen toiminnasta korostettaisiin entisestään. Vastaavalta hoitajalta edellytettäisiin turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinnon tiettyjen osien suorittamista.
Pitemmällä aikavälillä tavoitteena olisi, että enemmistö vastaavista hoitajista olisi suorittanut kokonaisuudessaan turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinnon.
Lakiesityksen mukaan osa yksityisetsivätoiminnan ja vartioimisliiketoiminnan raja-alueelle sijoittuvasta toiminnasta siirrettäisiin selvästi vartioimisliiketoimintaan kuuluvaksi. Tämä koskisi niin kutsuttua koeostotoimintaa ja muita rikosten paljastamistehtäviä. Muilta osin nykyisestä yksityisetsivätoiminnan luvanvaraisuudesta luovuttaisiin.
Työnjako selkeämmäksi
Yksityisistä turvallisuuspalveluista annettavan lain yhtenä päätarkoituksena on selkeyttää julkisen vallan ja yksityisen turva-alan välistä työnjakoa. Lakiesityksen mukaan vartioimisliikkeiden palveluksessa olevat vartijat saisivat vastata vain yksityisen turvallisuuden ylläpitämisestä.
Yksityisen turva-alan ja julkisen vallan välistä yhteistyötä on tarkoitus tehostaa perustamalla turvallisuusalan neuvottelukunta. Neuvottelukunnassa olisivat edustettuina yksityisten turvallisuuspalvelujen tuottajat, palvelujen kuluttajat ja turvallisuusviranomaiset.
Neuvottelukunnan tehtävänä olisi tehdä aloitteita laitteita ja laatujärjestelmiä koskevien standardien ja niihin liittyvien sertifiointien aikaansaamiseksi. Näin yksityistä turva-alaa rohkaistaisiin ja tuettaisiin tiukan viranomaissääntelyn ja -valvonnan sijasta vapaaehtoiseen itsesääntelyyn ja -valvontaan.
Jatkossa esimerkiksi lukkosepiltä, hälytysjärjestelmien asentajilta ja suunnittelijoilta edellytettäisiin erityistä hyväksymistä silloin, kun he suorittavat tehtäviä, joihin liittyy pääsy toimeksiantajan turvallisuusjärjestelyjä koskeviin luottamuksellisiksi määriteltyihin tietoihin ja jos tietojen avulla on mahdollista tunkeutua toimeksiantajan hallitsemaan ulkopuolisilta suljettuun paikkaan.
Turvasuojaajaksi hyväksymisen antaisi paikallispoliisi. Hyväksymismenettelyssä varmistettaisiin henkilön luotettavuus, mutta ei ammattipätevyyttä.
IA
18.2.2000
