Skandaalit ja nepotismi horjuttavat Filippiinien vakautta
Filippiinien vakautta horjuttavat sitkeät huhut uhkaavasta sotilasvallankaappauksesta. Huhuja ruokkivat maan korkeimpaan johtoon kohdistetut skandaaliepäilyt ja kansan keskuudessa kasvava tyytymättömyys.Presidentti Joseph Estrada on joutunut vastatuuleen, joka voi pahimmassa tapauksessa pakottaa hänet eroamaan virastaan. Estradan tilannetta pahentaa entisestään kahden vastarintaliikkeen voimistunut aseellinen taistelu hallitusta vastaan.
Muslimeja ja kommunisteja edustavat sissiliikkeet ovat aktiivisempia kuin vuosiin. Saarivaltion eteläosassa käytäviä taisteluja muslimisissien ja hallituksen joukkojen välillä voidaan syystä nimittää rajoitetuksi sisällissodaksi.
Vallankaappaushuhut ovat kuitenkin enimmäkseen seurausta siitä, että yhä useammat filippiiniläiset katsovat Estradan hoitavan virkaansa huonosti. Turhautuneiden upseerien sanotaan harkitsevan juuri tästä syystä presidentin syrjäyttämistä pelastaakseen maan taloudelliselta ja sosiaaliselta kaaokselta.
Entinen elokuvatähti Estrada on joutunut huomaamaan, että hänen kansansuosionsa on romahtanut viime kuukausien aikana. Hän sai vuoden 1998 presidentinvaaleissa maanvyörymävoiton ja oli vielä puolisen vuotta sitten äärimmäisen suosittu.
Tuoreet mielipidemittaukset osoittavat kuitenkin, että selvä enemmistö on nyt tyytymätön hänen tapaansa johtaa maata.
Estradan kannalta ehkä huolestuttavinta on, että myös maanviljelijät ja työläiset ovat nyt kääntäneet hänelle selkänsä. Juuri nämä kansanosat nostivat hänet valtaan luottaen Estradan lupauksiin paremmasta tulevaisuudesta.
Pahempi kuin Marcos?
Estradan asemaa ovat horjuttaneet useat tuoreet skandaalit. Presidentin vaimoa ja poikaa syytetään köyhille tarkoitettujen yleisten varojen väärinkäytöstä, ja läheinen avustaja on kertonut presidentin juovan itsensä humalaan lähes joka ilta.
Pahimpana virheenä pidetään kuitenkin vaikutelmaa, jonka mukaan Estrada on suosinut upporikkaita liikemiesystäviään, jotka rahoittavat hänen vaalikampanjansa kaksi vuotta sitten. Häntä syytetään myös talousrikoksista epäiltyjen ystäviensä suojelemisesta.
Epäilyt väärinkäytöksistä ovat kääntäneet pörssikurssit laskuun ja tyrehdyttäneet ulkomaiset investoinnit maahan. Estradan arvostelijat vertaavat tilannetta pahamaineisen diktaattorin Ferdinand Marcosin aikoihin, jolloin korruptio ja sukulaisten suosiminen vei maan täydellisen tuhon partaalle.
Joukko filippiiniläisiä onkin aloittanut kampanjan pakottaakseen Estradan eroamaan. Monet vaikutusvaltaiset henkilöt ovat varoittaneet presidenttiä aliarvioimasta vastustajiaan ja huomauttaneet, ettei samankaltaista painostusta maan korkeinta johtoa kohtaan ole esiintynyt sitten Marcosin päivien.
Estrada on kuitenkin torjunut kaiken arvostelun sanomalla, että hän on joutunut poliittisen ajojahdin kohteeksi. Hänen mukaansa arvostelijat myös unohtavat tarkoituksellisesti mainita maan talouden kohentuneen hänen valtakaudellaan.
Loputtomia selkkauksia
Estrada myöntää kuitenkin, että köyhien osa ei ole paljoakaan kohentunut hänen valtaantulonsa jälkeen. Asia on kiusallinen, koska hänen keskeisin vaalilupauksensa oli tasoittaa valtaisaa elintasokuilua köyhien ja rikkaiden välillä ja helpottaa maaseudun varattomien tilannetta maauudistuksen myötä.
Yli puolet Filippiinien 70-miljoonaisesta väestöstä asuu maaseudulla, mutta vain pieni osa heistä omistaa maata. Koko väestöstä köyhyysrajan alapuolella elää yli 40 prosenttia.
Estradan epäonnistuneet yritykset toteuttaa maauudistus ja hänen läheiset suhteensa rikkaaseen liikemiesluokkaan ovat olleet viimeinen pisara kommunistiselle sissijärjestölle Uudelle kansanarmeijalle (NPA). NPA on viime aikoina tehnyt hyökkäyksiä mm. öljy-yhtiöitä, poliisiasemia ja hallintorakennuksia vastaan eri puolilla saarivaltiota.
Kommunistisissit ovat käyneet aseellista taistelua hallitusta vastaan yli 30 vuoden ajan. 1990-luvun keskivaiheilla yhteenotot laantuivat ja sissien määrä väheni 25 000:sta noin 5 000:een. Kuuden viime kuukauden aikana sissien vahvuus on kuitenkin jälleen lähes kaksinkertaistunut.
Myös toinen pitkäaikainen selkkaus on kärjistynyt viime aikoina. Ankaria taisteluja on käyty hallituksen sotilaiden ja muslimisissien välillä eteläisellä Mindanaon saarella yli kuukauden päivät.
Sissit ovat taistelleet itsenäisen islamilaisvaltion puolesta Mindanaolla ja muilla eteläisillä saarilla jo vuodesta 1972 lähtien. Järjestö vaatii, että muslimivaltaisilla alueilla järjestetään kansanäänestys itsenäisyydestä kuten tehtiin viime vuonna Itä-Timorilla.
Estradan hallinto on vakuuttanut, ettei se missään tapauksessa anna periksi separatistien vaatimuksille. Estrada on omaksunut huomattavasti kovemman linjan muslimisissejä kohtaan kuin edeltäjänsä Fidel Ramos, joka myönsi itsehallinnon neljälle eteläiselle muslimienemmistöiselle maakunnalle. Tähän mennessä presidentin kovat otteet eivät kuitenkaan ole tuottaneet tulosta - pikemminkin päinvastoin.
STT-IKK
28.4.2000
