Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen huolissaan Suomen etumatkan menetyksestä
Heinonen: Sähköiseen kilpajuoksuun tarvitaan kyvykkäitä tyttöjä
Liikenneministeri Olli-Pekka Heinosen (kok.) mukaan Suomen vähäinen väestöpohja asettaa meille kapuloita rattaisiin Euroopan sähköisessä kilpajuoksussa. Meiltä loppuu väki, joka voisi hakeutua tietoteknologian alalle. Jo nyt teknologiaosaajien osuus väestöstä on Suomessa OECD-maiden suurin. Elleivät sitten tytöt innostu.- Tässä joudutaan miettimään ihan uusia ratkaisuja. Tytöt ovat vielä täysin ulkona. Olemassa oleva koulutuskulttuuri on ilmeisesti niin poistyöntävän miehinen, ministeri arvioi.
Heinonen kertoo, että yhtä ja toista on jo yritetty asiantilan korjaamiseksi, mutta vaikutuksia ei ole nähtävissä. Tekniseen korkeakouluun on viritelty jopa "tyttölinjaa" niin kauhealta kuin se tasa-arvoisessa Suomessa kuulostaakin.
Suomen teknologisen kilpajuoksun esteitä on myös opetuksen taso sekä peruskoulussa että korkeakouluissa. Opiskelijapaikkojen lisääminen ja tyttöistäminen eivät siten vielä riittäisivätkään takaamaan parasta mahdollista kehitystä. Teollisuus on valitellut opetuksen tasosta.
Heinonen muistuttaa, että teollisuus on itse rekrytoinut tiedeyhteisöistä huippuja, mikä on saatu keskinäisen sopimuksen kautta vähenemään. Teollisuuden puolelta on sittemmin tarjottu ja kohtuullisesti saatu vierailevia luennoitsijoita korkeakouluihin, mutta itse ongelmaa tämä ei pitkällä tähtäimellä ratkaise.
Yliopistojen määrärahakysymys hiertää juuri nyt, ja saa yliopistoväen osoittamaan mieltään. Entisen opetusministerin mukaan syytä yliopistojen ilmoittaman yhteisen vuosibudjetin 1,2 miljardiin aukkoon löytyy myös hivenen akateemisesta väestä itsestään.
- Yliopistoväki on ollut liian kilttiä hinnoitellessaan omia tilaustutkimuksiaan. Tällainen alihinnoittelu on syönyt muita resursseja, kun tilanteen pitäisi olla päinvastoin, Heinonen sanoo.
Liikasen aloite puntarissa
Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen korostaa, ettei Suomi ole vielä tietoyhteiskunnan ihmemaa. Seuraavat viisi vuotta osoittavat kykenemmekö hyödyntämään etumatkamme. Tässä kilpajuoksussa julkisella sektorilla ja lainsäädännön kehittämisellä on oma tehtävänsä.
- Sähköinen kilpajuoksu on todellisesti olemassa eri maanosien välillä. Kilpaa käydään nopeudesta ja innovatiivisuudesta. Uusia työpaikkoja näyttää syntyvän sinne, missä korkea teknologia on otettu nimenomaan nopeasti käyttöön, Heinonen arvioi Euroklubin tilaisuudessa Helsingissä.
Suunta tuntuu olevan kaikilla asianosaisilla selvä, sillä maailmanlaajuista keskustelua näkemyksistä käydään suhteellisen vähän. Elinkeinoelämän yhteinen tavoite on purkaa sähköisen kaupankäynnin esteitä. Soraääniä kuuluu tekijänoikeuksien osalta kuitenkin Yhdysvalloista.
Eurooppa on Yhdysvaltoja selvästi jäljessä verkkokaupankäynnin osalta. Tietoliikennekomissaari Erkki Liikasen eEurooppa-aloite tähtää juuri tämän eron kiinnikuromiseen.
Aloitteen keskeisiä tavoitteita on siirtää Eurooppaa digitaali-aikaan, halventaa Internet-yhteyksiä, edistää sähköistä kauppaa, taata nopeat yhteydet tutkijoille ja opiskelijoille, parantaa sähköisten yhteyksien tietoturvaa älykorttien avulla, lisätä riskirahoitusta huipputeknologian pk-yrityksille, lisätä vammaisten osallistumismahdollisuuksia sekä verkkovälitteistä terveydenhuoltoa ja luoda älykkäitä liikennejärjestelmiä sekä mahdollistaa viranomaisten kanssa asiointi sähköisesti.
Heinosen mukaan aloitteen tavoitteet ovat kaikki kannatettavia ja kiitettävän konkreettisia edeltäjiinsä verraten, mutta voisivat ne olla kunnianhimoisempiakin. Heinonen muotoilisi perustavoitteeksi koko väestön mahdollisuuden hyödyntää uusia yhteyksiä.
Internet jokaiseen taskuun
- En usko, että meillä on varaa sellaiseen ajatteluun, että pidetään huoli omasta kehityksestämme. Muiden kehitys on sidoksissa meidän kilpailukykyymme.
Heinosen mielestä on syytä pohtia, mikä on Euroopan valmius pärjätä kilpailussa. Eurooppalaisia vahvuuksia on johtava asema matkaviestinnässä, sillä meillä on kohta internet jokaisen taskussa. Vahvuuksia ovat myös johtava asema digitaalitelevisioon siirtymisessä sekä edistyksellinen ja oikea-aikainen lainsäädäntö.
Lainsäädäntökulttuuri Euroopan eri laitamilla on hyvin erilainen, ja pohjoisesta etelään siirryttäessä kasvaa taipumus säädellä tarkasti ja yksityiskohtaisesti. Pohjoismaat edustavat näkemystä, jonka mukaan on nimenomaan luotava nopealle kehitykselle yleiset edellytykset.
Heinonen arvioi, että toimiva lainsäädännöllinen kehys on tekeillä EU:ssa, mutta koska tavoite sen voimaansaattamiseksi on asetettu niinkin kauas kuin vuoteen 2004, voi olla, että se on auttamattomasti myöhässä.
Eurooppalaisia, vaikkakaan ei kaikin osin suomalaisia heikkouksia maailmanlaajuisen kilpajuoksun kannalta ovat yhä kalliit, hitaat ja tietoturvaltaan heikonlaiset internet-yhteydet, riittämätön digitaali- ja verkkotekniikan osaaminen.
Riittävän dynaamista, yrittäjäystävällistä ja palvelulähtöistä toimintakulttuuria kaivataan ja verotuksen vastaantulo sekä työmarkkinoiden joustavuus nopeissa muuttuvissa oloissa auttaisivat.
Heikkoudeksi nousee Heinosen mukaan myös julkisen sektorin toiminta tietoteknologian asiakkaana. Sen osuus uusien sovellutusten ja palvelujen kehittymisen mahdollistajana on ollut riittämätöntä.
Tuki vääristäisi kilpailua
Ruotsin hallitus on esittänyt valtion tukea laajakaistaisen tiedonsiirtoverkon rakentamiseksi kotitalouksiin ja haja-asutusalueille. Suomella on Heinosen mukaan sama päämäärä, keinoista vain on erilaisia näkemyksiä.
- Olisi ongelmallista, jos valtio heittäisi arpaa, mitä teknologiaa ruvetaan tukemaan. Kaikkien on oltava samalla viivalla, Heinonen sanoi.
Julkisen vallan aktiviteetti vaikuttaisi jo toimiviin yrityksiinkin. Se olisi paluuta telepalvelujen tarjoajaksi, ja juuri siitähän on luovuttu. Tavoitteena on luoda kilpailua edistävää lainsäädäntöä, jotta tiedonsiirtoyhteyksien tarjonnasta syntyisi aitoa hintoja alentavaa kilpailua.
"Moi OP, mulla on ongelma…"
Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen kertoo saavansa keskimäärin kolmisenkymmentä sähköpostiviestiä päivässä. Uusi teknologia on madaltanut kynnystä lähestyä ministeriä, joka jo opetusministerinä profiloitui tietotekniikan innokkaaksi omaksujaksi.
Törkypostia ei tule käytännöllisesti katsoen ollenkaan. Suuri osa viesteistä sisältää varteenotettavaa tietoa, ehdotuksia, oivalluksia tai kommentteja ministerille. Heinosen mukaan ihmiset itse aivan turhaan vähättelevät asioidensa painavuutta tai laajempaa merkitystä.
Heinonen selviää postimäärästä vielä itse. Osa yhteenotoista edellyttää virkamiesten selvityksiä, joten ne matkaavat Heinosen postista eteenpäin.
Liikenneministeri itse hymyilee hyväntahtoisesti sähköpostin ja perinteisen kirjeitse tapahtuvan yhteydenottojen eroille.
- Kirjeet alkavat yleensä sanoilla arvoisa ministeri ja niissä kohteliaasti tiedustellaan mahdollisuutta siihen ja siihen, ja ne päättyvät hyvin kunnioittavasti. Sähköpostiviesti taas saattaa alkaa "Moi OP, mulla on ongelma". Tietysti tässä on kulttuurierojen lisäksi kyse myös sukupolvien välisistä eroista, Heinonen arvioi.
MARGIT HARA
28.4.2000
