Vappupuheita lyhyesti
Laitinen: Työväenliike suitsii markkinavoimia
SDP:n puoluesihteeri Kari Laitinen näkee nykyisessä yhteiskunnassa kaksi elämänaluetta, joilla poliittinen ja ammatillinen työväenliike on asettanut suitsia puhtaille markkinavoimille. Ne ovat työmarkkinat sekä kunnalliset ja valtiolliset palvelut.
Suolahdella vappupuheen pitänyt Laitinen muistutti, että suomalaiset työmarkkinat perustuvat sopimiseen. Se on mahdollista, koska sekä työntekijä- että työnantajapuolella on korkea järjestäytymisaste.
Laitinen muistutti, että viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana on solmittu kaksi kattavaa keskitettyä tupoa ja käyty yksi liittokohtainen kierros.
- Näiden ratkaisujen yhteydessä on osoitettu poikkeuksellisen hyvää yhteisymmärrystä toisaalta maan talouden kuntoon saattamiseksi ja toisaalta työllisyyden parantamiseksi, Laitinen tähdensi.
Hyvät koulupalvelut, terveydenhoito ja sosiaalinen turvallisuus eri elämäntilanteet turvaavine muotoineen riisuvat hänen mielestään kovankin markkinatalouden kannattajan arvostelun. Näitä palveluja arvostetaan niin paljon, että tutkimusten mukaan 80 prosenttia kansalaisista ei halu tinkiä niistä, Laitinen huomautti.
Korhonen alentaisi pienipalkkaisten veroja
Kunta- ja alueministeri Martti Korhonen (vas.) haluaa suunnata veronalennukset matalapalkka-aloille. Korhosen mielestä se on ainoa keino toteuttaa yhtä aikaa hallitusohjelmassa luvattu 10 miljardin markan veronalennus ja säilyttää hyvinvointivaltion perusteet.
Korhonen muistutti vappuna Lahdessa ja Hämeenlinnassa, että kunnat ovat hyvinvointivaltion käytännön toteuttajia huolehtiessaan julkisten palvelujen saatavuudesta. Jos verohelpotuksia tehdään ansiotulovähennystä korottamalla, tulee hallituksen kompensoida se kunnille heti ja täysimääräisesti, Korhonen vaati.
Hän puuttui puheessaan myös työehtosopimusten yleissitovuuteen. Siitä pitää Korhosen mielestä säätää työsopimuslakikomitean esittämällä tavalla.
- Yleissitovuus on yleinen ja hyväksytty käytäntö EU-maissa. Se varmistaa myös yritysten tasaveroiset kilpailuedellytykset, Korhonen tähdensi.
Sund ei usko vasemmiston yhdistymiseen
Vasemmistoliiton puoluesihteeri Ralf Sund ei näe mitään järkeä SDP:n ja vasemmistoliiton yhdistymistä koskevissa puheissa. Yhdistyminen ei ole sen enempää mahdollista kuin viisastakaan.
Sundin näkemyksen mukaan monet ideologiset kysymykset erottavat puolueita toisistaan. Mm. käsitykset valtiosta, kansalaisliikkeistä, työajan lyhentämisestä, ulkoparlamentaarisen toiminnan roolista ja ympäristökysymyksistä poikkeavat melkoisesti.
Jämsässä ja Äänekoskella vappuna puhunut Sund arvioi, ettei yhdistymisessä olisi järkeä myöskään käytännön näkökulmasta. Suomen poliittisessa järjestelmässä saavutetaan kahdella itsenäisellä vasemmistopuolueella parempi lopputulos kuin saavutettaisiin yhdellä isolla vasemmistopuolueella.
Ojala ihmettelee Niinistön näkemystä
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Ojala hämmästelee valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok.) torjuvaa kantaa yleissitovuuteen. Ojala vaati vappuna Tampereella, että työsopimuslakikomitean esitys toteutetaan sellaisenaan.
- Professori Kari-Pekka Tiitisen johdolla saatiin aikaan kaikkien palkansaajakeskusjärjestöjen ja työnantajien yhteinen esitys, jota vastaan Niinistö nyt asettuu, Ojala huomautti.
Kokoomus on epäillyt, että komitean esittämät perustelut avaisivat mahdollisuuden muuttaa nykyistä yleissitovuutta koskevaa käytäntöä.
Mikkola palauttaisi koulupiirijaon
Eduskunnan varapuhemies, SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja Jukka Mikkola haluaa palauttaa peruskouluihin koulupiirijaon. Sen poistaminen on Mikkolan mukaan tehnyt mahdolliseksi sen, että kuljetaan kohti eriarvoisia kouluja.
Lahdessa ja Heinolassa vappuna puhunut Mikkola pelkäsi, että pahimmassa tapauksissa samoista lähtökohdista tulevat ja samoilla valmiuksilla varustetut lapset eriytyvät toisistaan tiedoiltaan ja taidoiltaan.
Lisäksi houkutus epäterveeseen kilpailuun koulujen kesken lisääntyy.
Mikkola muistutti, että suomalaisen peruskoulun tarkoituksena on antaa kaikille suomalaisille sama perusopetus.
Mönkäre huolestunut eriarvoisuudesta
Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäreen (sd.) mielestä sosiaalinen kriisi on yhä todellisuutta Suomessa. Laman jälkitilassa kansa on jakaantunut kahtia.
Ääripäissä ovat työttömät, ylivelkaantuneet ja syrjäytyneet sekä toisaalta tietoteknologiaosakkeilla äkkirikastuneet. Mönkäre korosti vapputervehdyksessään peruspalvelujen kehittämistä ja työpaikkojen luomista.
Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan keskeisenä elinkeinopoliittisena haasteena Mönkäre pitää yrittäjyyshanketta. Sen avulla pyritään muun muassa poistamaan yrittäjyyden esteitä.
Maamme kymmenientuhansien ylivelkaantuneiden yrittäjien asemaa tulisi ministerin mielestä helpottaa velkajärjestelyin. Henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuus antaisi Mönkäreen mukaan yrittäjälle tilaisuuden yrittää uudelleen, mikäli hänen toimintaansa ei liity talousrikosta.
Soini kummastelee punavihreää ylivaltaa
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini haluaisi murtaa punavihreän valta-akselin. Hän arvosteli vappuna viiden puolueen "sekametelihallitusta", jossa poliittinen aloite on Soinin mukaan luisunut vasemmistoliitolle, SDP:lle ja vihreille.
Punavihreä ylivalta näkyy Soinin mielestä lähes kaiken sallivana yltiöliberalismina, feministipaatoksena sekä rikollisuuden ja huumeongelman vähättelynä.
Soini ihmettelee uuden peruspalveluministerin Osmo Soininvaaran osakseen saamaa ihastelua, kun hän esitti kaljarallin hillitsemistä.
- Jos Toimi Kankaanniemi (krist.) olisi alkoholiministerinä esittänyt samaa, kysymyksessä olisi ollut "ahdasmielinen alkoholipolitiikka". Kun "vihreät jesuiitat hallituksessa" esittävät samaa, on kyseessä mitä järkevin kanta, Soini kummasteli.
Tuomioja: Tulevaisuuspaketilla edistettävä osaamista
Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) haluaa hallituksen panostavan tulevaisuuspaketissaan erityisesti osaamiseen. Kun valtio luopuu osasta Soneraa tai muusta omaisuudesta, on tulot käytettävä Tuomiojan mielestä yhteistä omaisuutta kartuttaviin investointeihin.
Vappuna Riihimäellä ja Janakkalassa puhunut Tuomioja korosti, että mm. liikenteen perusrakenne ja osaamispääoma vaativat uusia panoksia.
Tutkimus- ja kehityspanoksen suuruutta ei saa päästää jälleen laskemaan siten, että tuleva menestys vaarantuu. Tuomioja varoitti kuitenkin kohdistamasta tulevaisuuspakettiin elämää suurempia odotuksia. Paketti ei voi ratkaista kaikkia tarpeita eikä varsinkaan täyttää sosiaali- ja terveyspalveluja käyttömenojen suuria aukkoja.
Tuomioja olikin huolestunut erityisesti peruspalvelujen tilasta.
Talouspolitiikan peruslinja on tuottanut vankkaa tulosta ja
edellytykset kehittää hyvinvointipalveluja ovat tallella.
- Eri asia on, halutaanko niitä myös käyttää. Tiedämme,
etteivät hyvinvointiyhteiskunnan keskeiset palvelut ole enää
kunnossa, Tuomioja huomautti.
Tuomioja keventäisi työn verotusta ja nostaisi varallisuus- ja ympäristöveroja. Suurituloisten verotuksessa hän ei näe erityistä kannustavuusongelmaa.
- Vaikka suurituloiset ovat aina olleet äänekkäimpiä verovalittajia, ei yksikään isotuloinen ole vielä suomalaisen verotuksen vuoksi lakannut havittelemasta lisätuloja tai kieltäytynyt optioista, Tuomioja sanoi.
Kekkonen kiirehtii merenkulun tukemista
SDP:n varapuheenjohtaja Antero Kekkonen kiirehtii merenkulun tukitoimia. EU:n komissio on keväällä 1997 hyväksynyt suositukset varustamoelinkeinolle myönnettävistä tukimuodoista ja -määristä.
- Ei tarvitse olla EU:n mallioppilas hyväksyäkseen nuo tukimuodot, Kekkonen korosti vappupuheessaan Raumalla, Porissa ja Kankaanpäässä.
Suomalaisten alusten ulosliputusta ei Kekkosen mielestä voi tarkastella vain taloudellisin perustein. Merenkulku on myös kansallisen turvallisuuden kysymys.
- Jos kansainvälisen liikenteen alukset loppuvat Suomesta, vaarana on, että niin käy myös merenkulkuammateille, Kekkonen huomautti.
Koonnut: IA
1.5.2000
