Ajan suunnassa lyhyesti
Tuore tutkimus: Ilmaston lämpeneminen kiihtyi 1900-luvulla
Ilmasto lämpenee yhä kiihtyvään tahtiin. Tätä väittämään tukee nyt myös tuore tutkimus, jonka tarkastelujakso on poikkeuksellisen pitkä, peräti 500 vuotta.
Michiganin ja Länsi-Ontarion yliopistojen tutkijat selvittivät ilmaston lämpötilaa 1500-luvulta nykypäivään eri puolille maapalloa porattujen yli 600 reiän avulla. Ilmaston lämpötilasta on havaittu jäävän maaperään eräänlainen muistijälki, joka etenee tuhannessa vuodessa noin 500 metrin syvyyteen.
Tutkimuksen johtopäätös oli, että ilmaston lämpötila on kohonnut noin yhden celsiusasteen viimeksi kuluneiden viiden vuosisadan aikana. Vielä merkittävämpi on havainto, jonka mukaan lämpenemisestä yli puolet - 0,6 celsiusastetta - tapahtui 1900-luvun aikana.
Tutkimukseen osallistunut amerikkalainen geofyysikko Jonathan Overpeck sanoi tulosten osoittavan vakuuttavasti maapallon ilmaston lämpenevän "luonnottoman nopeasti".
Tieteellisessä viikkolehti Naturessa julkaistua tutkimusta pidetään merkittävänä, koska ilmastotutkimuksen käytössä olleet tilastot ilmaston lämpötilasta ylettävät yleensä enintään 150 vuotta taaksepäin.
Tietokoneen katseohjausta tutkitaan Tampereella
Tampereen yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella on ryhdytty tutkimaan katseen käyttämistä tietokoneen ohjaukseen. EU:n rahoittamassa tutkimuksessa pyritään kehittämään katseohjattu automaattinen sanakirjaohjelma.
Sanakirjaohjelma tarjoaa apuaan, kun tietokoneen ruudulta tekstiä lukevan katse pysähtyy ongelmalliseen sanaan. Ohjelma huomaa katseen pysähtymisen ja näyttää sanan käännöksen sanakirjaohjelman ikkunassa, kun käyttäjän katse siirtyy ikkunaan.
Käyttäjän katsekohde tietokoneen näytöllä pystytään määrittelemään videotekniikan avulla. Tarvittavat laitteet ovat vielä hyvin kalliita.
Tutkimushankkeessa mukana oleva saksalainen yritys on onnistunut pienentämään tarvittavan tekniikan silmälasien kaltaiseen laitteeseen. Jos laite tulee yleiseen käyttöön, sen valmistuskustannusten uskotaan jäävän muutamaan sataan markkaan.
Sovelluksen kehittämisessä ovat mukana myös englantilainen Nottinghamin yliopisto, kotimainen kieliteknologiayritys Conexor ja italialainen multimediasovellusta kehittävä Giunti Interactive Labs. Tampereen yliopisto vetää hanketta, jonka kokonaisbudjetti on noin 12 miljoonaa markkaa.
Uusi käsikirja verkko-oppimiseen
Helsingin yliopiston aikuiskoulutuskeskus on tuottanut käsikirjan verkkoajan aikuisoppijoille- ja opettajille.
Aikuiskoulutus verkossa -kirja neuvoo verkko-opetuksen kurssien ja materiaalien suunnittelussa ja kertoo kokemuksia opiskelijoiden ja opettajien virtuaalikohtaamisista.
Jyri Mannisen ja Jari Matikaisen toimittamassa teoksessa pohditaan lisäksi opetuksen ja oppimisen sekä yksin ja yhdessä opiskelun suhteita uudenlaisessa ympäristössä.
Kirjassa kysytään myös, tuoko tietoverkko tasa-arvoa koulutukseen, jos uudet etäopiskelumahdollisuudet sopivat parhaiten "kauniille ja rohkeille": hyvin koulutetuille, itseohjautuville, aktiivisille ja varakkaille opiskelijoille.
Seksitietokilpailu kasiluokkalaisille
Väestöliitto järjestää maaliskuun alussa peruskoulun kahdeksasluokkalaisille seksuaaliterveyden tietokilpailun. Kilpailu testaa 14-15-vuotiaitten tietoja yli 80 kysymyksellä, jotka koskevat raskauden- ja sukupuolitautien ehkäisyä ja seksuaalisuutta.
Tutkimuksesta vastaavat Väestöliiton seksuaaliterveysklinikan asiantuntijat yhdessä erikoistutkija Osmo Kontulan kanssa. Kontula työskentelee Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksessa.
Testiin voivat osallistua kaikki koulut, jotka ilmoittautuvat siihen. Toukokuun alussa koulut saavat Väestöliitolta tietoa sijoittumisestaan sekä aineistoa palautetunnin pitämiseen.
Nuoret saavat palkintoina kondominäytteitä kampanjan omissa cd-koteloita muistuttavissa pakkauksissa. Lisäksi parhaiten menestyneet koulut palkitaan.
Kampanjalla pyritään vähentämään nuorten raskauksia ja abortteja. Seksuaaliterveyskilpailua tukevat lääkeyritys Schering ja kondomien maahantuoja Familia Oy.
Geeniperimää ja ihmisoikeuksia koskeva julistus suomennettu
Geeniperimää koskevat yksilön oikeudet ja valtion velvollisuudet on ensi kertaa määritelty myös kotimaisilla kielillä Unesco-toimikunnan toimittamina.
YK:n kasvatus- ja tiedejärjestön Unescon yleiskokous antoi vuonna 1997 yleismaailmallisen julistuksen, joka kieltää ihmisen kloonaamisen, perimään liittyvän syrjinnän sekä ihmisen geeniperimän kaupallisen hyödyntämisen "luonnollisessa tilassaan".
Julistus velvoittaa jäsenmaat turvaamaan sekä geenitutkimuksen vapauden ja eettisyyden että kansalaistensa ihmisoikeudet ja yksityisyyden.
Geenitutkimuksiin tai -hoitoon on esimerkiksi aina pyydettävä kohdehenkilön suostumus. Kun sitä ei voida kysyä, tutkimuksia voi tehdä vain hänen tai vastaavassa tilanteissa olevien terveyden auttamiseksi, eivätkä ne saa aiheuttaa merkittävää riskiä tai rasitusta.
Toisaalta valtioiden on pyrittävä edistämään tutkimusta ja hoitoa, jotka auttavat perinnöllisille sairauksille ja vammoille alttiita ihmisiä tai väestöryhmiä. Geenitutkimuksen hyödyt halutaan myös saada kaikkien ihmisten ulottuville.
Suomen Unesco-toimikunta on nyt toimittanut julistuksen suomeksi ja ruotsiksi ja suunnittelee sen soveltamista käytäntöön Unescon yleiskokouksen viime marraskuisten ohjeiden mukaan.
Käytännön toimenpiteistä odotetaan kommentteja huhtikuun loppuun mennessä. Julistusta saa opetusministeriön alaisuudessa toimivan Unesco-toimikunnan sihteeristöstä. Yhteyttä voi ottaa vaikkapa sähköpostin kautta osoitteeseen unesco@minedu.fi.
Lisäaineiden käyttö vähentynyt
Säilöntäaineiden käyttö on vähentynyt Suomessa EU-jäsenyyden aikana tiukentuneiden säännösten ansiosta. Elintarvikevärien käyttö ei ole merkittävästi lisääntynyt, vaikka lainsäädäntö niiden osalta onkin väljentynyt.
Elintarvikeviraston selvityksen mukaan ainoa lisäaine, jonka käyttö näyttää uusien määräysten aikana lisääntyneen, on makkaroiden fosfaatti. Makkaroiden fosfaattipitoisuudet ovat kuitenkin edelleen vain noin 20 prosenttia nykyisin sallitusta pitoisuudesta.
Kaiken kaikkiaan Elintarvikevirasto on tyytyväinen tilanteeseen. Ainoat huolenaiheet ovat nitriitti ja bentsoehappo, joiden saantia pitäisi edelleen vähentää etenkin pienillä lapsilla.
Erityiskilvet kiinnostivat
Kiinnostus hankkia erityiskilvet ajopeliinsä kasvaa. Ajoneuvohallintokeskus myönsi viime vuonna kilpiä koskevia päätöksiä 653 eli kuudenneksen enemmän kuin edellisvuonna.
Erityiskilpipäätökset enenivät tasaisesti vuodesta 1994 lähtien. Kysyntä kasvoi varsinkin sen jälkeen, kun auton erityiskilvessä sai alkaa käyttää myös kirjaimia P, Q, W, Å, Ä ja Ö.
Ajoneuvohallintokeskukselta voi hakea ajoneuvoon haluamansa tunnuksen eli erityistunnuksen. Päätös maksaa 5 000 markkaa - lisäksi tulevat rekisteröinti- ja kilpimaksut.
Suurin osa erityiskilvistä myönnettiin viime vuonna autoihin. Niitä myönnettiin myös 13 moottoripyörään, yhteen mopoon ja yhteen perävaunuun.
Kaloreita taskukoossa
Painonvartijat on kerännyt yli 3 000:n vähittäiskaupassa myytävän elintarvikkeen kalorit taskukoiseen Ostajan Oppaaseen, jota voi kuljettaa mukana ostosreissuilla. Oppaassa on tietoa lähes 100 eri yrityksen elintarvikkeiden sisältämästä energiamäärästä ja rasvapitoisuudesta.
Taskuoppaan avulla painostaan huolta pitävä voi vertailla tuotteita ja löytää monipuolisesta ruokatarjonnasta halutessaan kevyimmät vaihtoehdot.
Elintarvikkeet on jaoteltu ensin eri tuoteryhmien mukaisesti ja sitten vielä valmistajien mukaan. Ostajan Oppaassa on mukana muun muassa liha- ja kalavalmisteet, maidot, juustot, ravintorasvat, pastat sekä peruna- ja leipomotuotteet.
Makeita herkkujakaan ei ole unohdettu vaan jäätelöiden, makeisten ja jälkiruokien kalorit löytyvät oppaasta.
Kahvi maistuu suomalaisille
Kahvi on edelleen suomalaisten suosikkijuoma. Vuonna 1999 kahvin kulutus kasvoi edellisestä vuodesta ennakkotietojen mukaan 3,5 miljoonaa kiloa. Suomalaiset kuluttivat siten kahvia henkeä kohden noin 9,8 kiloa vuonna 1999.
Tällä litroiksi lasketulla 160 litran kulutuksella suomalaiset pysyvät edelleen kahvinjuojien maailmantilaston kärjessä. Lähelle tätä tasoa kipuavat vain norjalaiset. Eurooppalainen kuluttaa kahvia keskimäärin hiukan alle viisi kiloa vuodessa.
Kahvia paahdettiin Suomessa kotimaan kulutukseen viime vuonna 48,1 miljoonaa kiloa. Suomalaiset ovat uskollisia suomalaistyyppiselle vaaleapaahtoiselle kahville, joka vaatii raakakahvilta erittäin hyvää laatua. Suomeen tuodaankin maailman parhaita ja myös kalleimpia kahvilaatuja.
Raakakahvia tuotiin Suomeen 63,5 miljoonaa kiloa 32 maasta, muun muassa Brasiliasta, Kolumbiasta, Guatemalasta, Costa Ricasta, Keniasta, Hondurasista, Perusta ja Intiasta. Tuonti Brasiliasta oli noin 30 % ja Kolumbiasta noin 19 % koko raakakahvituonnista.
Koonnut: IA
18.2.2000
