Tuoreessa tutkimuksessa kysytään:
Pitäisikö hyvinvointivaltiosta luopua?
"Nykyisenkaltaista hyvinvointivaltiota ei ole mahdollista pitää yllä globaalitalouden vallitessa. Hyvinvointivaltiosta olisi siirryttävä hyvinvointiyhteiskuntaan, jossa valtio ei ole pääasiallinen hyvinvoinnin tuottaja".Näin monet poliitikot, tutkijat ja talouselämän edustajat väittävät. Valtiotieteen tohtori Marjaana Kopperi kuitenkin kyseenalaistaa väitteen tuoreessa tutkimuksessaan Vastuu hyvinvoinnista.
Tutkimuksessa tarkasteltiin talouden globalisaatioon liittyviä kysymyksiä etiikan näkökulmasta. Lähtökohtana oli haasteet, joita taloudellisen globalisaation on väitetty aiheuttavan ihmisten ja luonnon hyvinvoinnille.
Tutkimuksessa selvitettiin kuinka globalisaatioprosessissa voitaisiin ottaa huomioon myös ekologiset ja sosiaaliset kysymykset.
Vastuu hyvinvoinnista pienryhmille?
Tutkimuksessa todetaan, että lähiyhteisössä tehtävä vapaaehtoistyö hyvinvoinnin luomiseksi samoin kuin yritysten ja liike-elämän eettisen vastuun lisääntyminen on tärkeää ja tarpeellista.
Paikallisella toiminnalla on keskeinen rooli ihmisten lähiyhteisöä koskevien ongelmien hahmottamisessa ja ratkaisemisessa.
- On kuitenkin epärealistista ajatella, että suuret, koko yhteiskuntaa koskettavat kysymykset voitaisiin ratkaista pelkästään yksilöiden, yhteisöjen ja yritysten vapaaehtoisin toimin, sanoo Kopperi.
- Niin ekologisten kuin sosiaalistenkin ongelmien hallinnassa tarvitaan poliittisia päätöksiä. Poliittisten päättäjien tehtävänä on luoda sellaiset yhteiset pelisäännöt, jotka mahdollistavat ihmisten hyvinvoinnin turvaamisen, hän jatkaa.
Kopperin mukaan säännöt on muotoiltava siten, että niiden puitteissa yksilöt, yhteisöt ja yritykset voivat toimia sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullisella tavalla.
Tällöin hyvinvointipalvelujen karsiminen ei ole paikallisen päätöksentekijän ainoa vaihtoehto eikä nopeiden ja suurien tuottojen hakeminen yritysjohtajan ainoa mahdollinen strategia.
Eettiset kysymykset globalisaatiokeskusteluun
Keskustelu siitä, kenen ehdoilla globaalia taloutta ohjataan, on käymässä yhä tärkeämmäksi, todetaan tutkimuksessa.
Jos talouden vapauttamista perustellaan kaikkien hyvinvoinnin lisääntymisellä, on taloudellisten näkökohtien lisäksi kiinnitettävä entistä enemmän huomiota myös eettisiin, sosiaalisiin ja ekologisiin tekijöihin. Globaalitalous tuokin poliittisille päättäjille uudenlaisia haasteita ja vaatimuksia.
Päättäjien on niin kansainvälisellä kuin valtiollisella ja paikallisellakin tasolla kyettävä sovittamaan hyvinvointia koskevat kysymykset yhteen taloudellisten päämäärien kanssa.
- Eettisten kysymysten tulisi siksi olla keskeinen osa globalisaatiosta käytävää poliittista keskustelua, Kopperi toteaa.
Valta siirtymässä talouselämälle ja virkamiehille
Vaikka itse talouden pelisäännöt muotoutuvat pitkälti kansainvälisissä organisaatioissa, on poliitikkojen kaikilla päätöksenteon tasoilla oltava vähintäänkin tietoisia globalisaation herättämistä kysymyksistä ja sen tuomista haasteista.
- Mikäli poliitikot eivät ole kiinnostuneita näistä kysymyksistä, valta siirtyy helposti esimerkiksi talouden toimijoille tai asioita valmisteleville virkamiehille, varoittaa Kopperi.
IA
2.6.2000
