Lissabonin huippukokous yllätti konkreettisilla tuloksilla
Lissabonin huippukokouksessa maaliskuussa Euroopan unionin strategiseksi tavoitteeksi asetettiin se, että EU:sta tulee maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talousalue, joka luo kestävää taloudellista kasvua, lisää ja parempia työpaikkoja sekä suurempaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta.Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan mm. informaatioyhteiskunta- ja tutkimus- ja kehityspolitiikan parantamista, kilpailukykyä ja innovaatioita tukevien rakennemuutosten edistämistä, sisämarkkinoiden toteuttamista sekä eurooppalaisen yhteiskuntamallin nykyaikaistamista.
Suhtautuminen huippukokouksen tuloksiin on vaihdellut asteikolla, jonka ääripäät ovat "vanhakantainen sosialistinen yritys suunnitella tulevaisuutta" ja "ovien avaaminen kahlitsemattomalle kapitalismille". Pölyn nyt laskeuduttua on paremmat edellytykset arvioida kokouksen todellista merkitystä.
Lissabonin huippukokous onnistui vastoin ennakko-odotuksia tekemään päätöksiä tärkeistä ja konkreettisista asioista. Päätöslauselmat käsittelevät poikkeuksellisen paljon yrityksiä koskevia asioita.
On sanottu, että päätöslauselmat ovat ensimmäiset huippukokouspäätöslauselmat, jotka jokaisen yritysjohtajan tulisi lukea - ja huomata hämmästyksekseen ymmärtävänsä politiikkojen laatimaa tekstiä.
Päätösten toimeenpano suoraviivaista
Huippukokous tuli tunnustaneeksi sen, että perinteinen EU-lainsäädäntö on liian hidas uuden talouden olosuhteissa.
Tästä syystä päätettiin uudesta "avoimesta koordinointijärjestelmästä", jonka tarkoituksena on jakaa tietoa parhaista käytännöistä, asettaa esikuvatavoitteita ja siten yhtenäistää jäsenvaltioiden toimia samojen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Oleellista on se, että jäsenvaltiot ryhtyvät itse työhön tarvittavien muutosten aikaansaamiseksi. Tämä tarkoittaa jäsenvaltioiden terveeseen kunnianhimoon ja kilpailuun perustuvaa markkinaohjausta.
Tietoyhteiskunnan kehittäminen edellyttää Lissabonin päätösten mukaan, että vielä tämän vuoden aikana on selvitettävä sähköisen kaupan puitteet, tekijänoikeudet, sähköinen raha, rahoituspalvelujen etämyynti ja kuluttajien asema sähköisessä kaupassa.
Täydellisesti integroidut ja vapautetut telemarkkinat ovat olemassa vuoden 2001 loppuun mennessä. Paikallisverkot on tarkoitus vapauttaa kilpailulle tämän vuoden aikana.
Tietoyhteiskunnan kehittämisen osalta EU-toimet perustuvat pitkälti komissaari Erkki Liikasen johdolla valmisteltuihin Europe-aloitteeseen sekä telekommunikaatiolainsäädännön uudistamispakettiin.
Näiden hankkeiden ydintavoitteena on luoda puitteet sähköiselle kaupalle sekä alentaa internetin käytön kustannuksia. Tästä hyötyvät kansalaiset ja erityisesti pk-yritykset.
Innovatiivisen yritystoiminnan, erityisesti pk-yritysten kannustamisen avainsanoja ovat säädösten yksinkertaistaminen, byrokratian vähentäminen sekä yritystoiminnan saattaminen toimimaan yhdessä rahoitusmarkkinoiden, tutkimus- ja kehitystoiminnan, koulutustarjonnan ja teknologiamarkkinoiden kanssa.
Osana tätä toimintaa käynnistetään vuoden 2000 kesäkuuhun mennessä benchmarking- projekti, jonka avulla selvitetään mm. yritysten perustamiseen kuluvaa aikaa ja kustannuksia, riskipääoman määriä sekä kaupallisten ja teknis-luonnontieteellisten tutkintojen määrää.
Talouspolitiikalla on yhä suurempi rooli rakennemuutosten edistämisessä. Vuoden 2001 kevääseen mennessä laaditaan raportti, jossa arvioidaan julkistalouden merkitystä kasvun ja työllisyyden kehittämisessä.
Erityistä huomiota kiinnitetään siihen missä määrin työn verotusta on kevennetty, julkisia varoja on käytetty pääoman muodostukseen sekä tutkimuksen ja kehityksen, innovaatioiden ja informaatioteknologioiden tukemiseen.
Eläkejärjestelmien kestävyys arvioidaan
Huippukokous kiinnitti huomiota myös eurooppalaisen yhteiskuntamallin uudistamiseen investoimalla ihmisiin ja rakentamalla aktiivista hyvinvointivaltiota.
Erityisesti koulutusjärjestelmien uudistamiseksi jäsenvaltiot sitoutuivat kunnianhimoisiin tavoitteisiin. Yhteinen uhka jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmille on väestön ikääntyminen.
Huippukokous päätti asettaa korkean tason työryhmän laatimaan raportin sosiaaliturvan pitkän aikavälin kehityksestä erityisesti eläkejärjestelmien kestävyyden näkökulmasta.
Tarkastelujakso ulottuu vuoteen 2020 ja tarvittaessa sen ylikin. Tämä on merkittävä asia siksi, että jäsenvaltiot ottivat ensimmäistä kertaa sosiaaliturvaa koskevia asioita yhteisten toimien kohteeksi.
Aika tietenkin näyttää, missä määrin Lissabonin päätökset muuttuvat todellisuudeksi. Mutta ehkä tällä kertaa, jos koskaan, on perusteita odottaa konkreettisia tuloksia.
Näin ensinnäkin siksi, että sovitut benchmarking- menettelytavat selkeine vastuunjakoineen, aikatauluineen ja välitarkistuksineen on nimenomaan viritetty tuottamaan tuloksia. Mitkään jäsenvaltio ei halua olla luokan huonoin.
Toiseksi: Eurooppa-neuvosto on asettanut koko poliittisen painonsa hankkeen onnistumisen tueksi. Asioita ei ole delegoitu ajelehtimaan eri EU-elimiin, vaan edistymistä arvioidaan säännöllisesti keväisin pidettävissä EU:n talous- ja työllisyyshuippukokouksissa.
Kolmanneksi: EU:lla on onnistumisen pakko, jotta se voisi tasavertaisena kumppanina osallistua globaaliin tietotalouteen. Jäsenmaiden taloudelliset rakenteet on Lissabonissa viitoitetulla tavalla saatava nopeasti sopeutettua tietoon ja osaamiseen perustuvan talouden vaatimuksiin.
Perusvaatimus on toimiva markkinatalous. Tämä ei kuitenkaan ole vielä todellisuutta kaikkialla EU:ssa.
On syytä vielä kiinnittää huomiota myös ongelmiin, joista Lissabonin huippukokouksen päätöslauselmissa ei juurikaan mainita: Eurooppaa vaivaava ylikireä verotus sekä ylisäännellyt työmarkkinat.
Näiden ratkaisemiseen Lissabon ei antanut eväitä. Vastaukset on jäsenvaltioiden löydettävä itse, mitä pikemmin, sen parempi.
JUKKA AHTELA
2.6.2000
Kirjoittaja on Teollisuuden ja työnantajain ja Palvelutyönantajain Brysselin toimiston päällikkö.
