Viikon varrelta - ulkomaat lyhyesti
Kiina ja Pohjois-Korea vahvistivat tiedot Kim Jong Ilin vierailusta
Kiinan ja Pohjois-Korean viranomaiset vahvistivat torstaina tiedot siitä, että Pohjois-Korean johtaja Kim Jong Il vieraili tämän viikon alussa Beijingissä.
Kiinan virallinen uutistoimisto Xinhua kertoi, että Kim oli maanantaista keskiviikkoon Beijingissä epävirallisella vierailulla Kiinan presidentin Jiang Zeminin kutsusta. Tämä oli ensi kerta kun Kimin tiedetään vierailleen ulkomailla sitten vuoden vuoden 1983. Kim seurasi isäänsä Kim Il Sungia Pohjois-Korean johtajana tämän kuoltua 1994.
Pohjois-Korean virallinen uutistoimisto kertoi, että Kimin ja kiinalaisisäntien kesken oli ollut "yhteisymmärrys kaikista käsittellyistä kysymyksistä".
Eteläkorealaiset diplomaatit puolestaan kertoivat, että Kim oli selostanut kiinalaisille Pohjois-Korean valmistautumista Koreoiden huipputapaamiseen. Kimin on määrä tavata Etelä-Korean presidentti Kim Dae Jung 12.-14. kesäkuuta Pohjois-Korean pääkaupungissa Pjongjangissa.
Tämä on ensimmäinen tapaaminen Koreoiden johtajien kesken. Maat ovat edelleen muodollisesti sodassa keskenään, koska vuosien 1950-53 Korean sodan jälkeen solmittiin vain aselepo, mutta ei rauhansopimusta.
Läntiset uutistoimistot kertoivat jo keskiviikkona Kimin vierailusta Eteläkorealaisten diplomaattien tiedot Kimin vierailusta perustuivat pääosin selontekoon, jonka Kiinan ulkoministeriö esitti ulkomaisille diplomaateille.
Eteläkorealaiset kertoivat
saaneensa kuulla, että Kim oli kertonut isännille lopettaneensa
tupakanpolton ja vähentäneensä alkoholin käyttöä.
- Poltin ja join aiemmin paljon. Nyt olen lopettanut polttamisen
ja juon vain vähän viiniä, Kim oli eteläkorealaisten mukaan
kertonut presidentti Jiang Zeminille.
Erittäin harvoin julkisuudessa nähdyn Kimin elämäntavoista tiedetään hyvin vähän.
Itävalta tarvitsee 50 000 maahanmuuttajaa vuodessa
Itävalta tarvitsee lähitulevaisuudessa 50 000 maahanmuuttajaa vuodessa korvatakseen oman työikäisen väestönsä jatkuvan vähenemisen, sanoo itävaltalainen väestöntutkija Rainer Munz.
Kyseinen maahanmuuttajien määrä on välttämätön noin vuodesta 2010 lähtien useiden vuosikymmenten ajan, jotta Itävallan väestömäärä pysyisi nykyisessä 8,1 miljoonassa.
Itävaltalaiset pariskunnat saavat keskimäärin vain 1,3 lasta, ja ilman maahanmuuttoa maan väkiluku supistuisi peräti 30 prosenttia yhden sukupolven aikana, totesi Munz Oberösterreichische Nachrichten -lehdessä keskiviikkona.
Väestön vähentyessä eläkeläisten määrä ei suinkaan supistu, vaan suonenisku kohdistuu työikäisiin, joihin Itävallassa lasketaan 15-60-vuotiaat.
Itävallan pyrkiessä jälleen kohti täystyöllisyyttä maahanmuuttajia tarvitaan kipeästi pitämään talouden pyörät pyörimässä.
- Nyt on kyse maahanmuutosta eikä köyhistä oloista tulevista pakolaisista. Me tarvitsemme päteviä työntekijöitä, Munz sanoi. Hän huomautti kuitenkin, että Itävallan on tehtävä töitä houkutellakseen ulkomaalaisia maahan.
- Jos Linziin halutaan tietokonealan asiantuntijoita Intiasta, joudumme kilpailemaan Silicon Valleyn kanssa. Munz sanoi, etteivät hankaluudet mm. oleskelu- ja työlupien saannissa toimi kovinkaan suurina houkuttimina Itävallalle.
- Jokainen maa saa arvoisiaan maahanmuuttajia. Me olemme vaarassa pudota omaan ansaamme, Munz varoitteli.
Kyselyn mukaan oppositio voittaisi Serbiassa Enemmistö serbialaisista kannattaa tällä hetkellä oppositiopuolueita, ilmenee tiistaina julkaistusta kyselystä. Tällä hetkellä vain 18,1 prosenttia äänestäisi presidentti Slobodan Milosevicia tukevia hallituspuolueita.
Yhdistyneen demokraattisen opposition lista saisi 54,6 prosenttia äänistä. Hallitusta kritisoivat uudet liikkeet, Otpor (Vastarinta) ja Asiantuntijaryhmä G-17, saisivat kyselyn mukaan 12,8 prosenttia äänistä. Kumpikaan liikkeistä ei voisi kuitenkaan osallistua vaaleihin, sillä ne eivät ole rekisteröityjä puolueita.
Kyselyyn osallistui 2 000 äänioikeutettua. Sen teetti G-17 ryhmä. Seuraavat parlamenttivaalit on määrä pitää vuonna 2002. Oppositio on vaatinut vaalien aikaistamista.
Vaarallinen ydinjäte saastuttaa Pohjois-Venäjällä
Ydinjäte on vaarassa aiheuttaa ekologisen katastrofin Pohjois-Venäjällä sijaitsevassa Severodvinskin kaupungissa. Kaupungissa sijaitsee ydinsukellusveneitä valmistava tehdas, josta on 13 vuoden ajan joutunut ympäristöön ydinjätettä, kertoi Venäjän televisiokanava ORT tiistaina.
Severodvinsk sijaitsee 45 kilometriä Arkangelista länteen. Kaupungissa asuu noin 300 000 ihmistä. Television mukaan kaupungissa on laskettu maahan sekä kiinteää että nestemäistä ydinjätettä.
Turkin varapääministeri: Öcalan teloitettava
Turkin varapääministerin Devlet Bahcelin mielestä kuolemanrangaistuksen poisto ei saa vaikuttaa Abdullah Öcalanin kohtaloon. Bahceli sanoi tiistaina aikakausilehti Hürriyetille antamassaan haastattelussa olevansa kyllä kuolemanrangaistuksen poistamisen kannalla, mutta mahdollisesta lainmuutoksesta huolimatta Abdullah Öcalan on hänen mielestään teloitettava.
Kurdien työväenpuolueen PKK:n johtajana toimineen Öcalanin teloitusta ei ole vielä toimeenpantu, sillä EU:n jäsenmaaksi mielivä Turkki odottaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kantaa asiaan.
Öcalanin tukijoiden mukaan Turkki aikoo antaa jatkuvasti pahenevista hengityssairauksista kärsivän Öcalanin hitaasti menehtyä vankilaan. Heidän mukaansa Öcalan ei saa vankilassa asianmukaista hoitoa.
Turkin oikeusministeri Hikmet Sami Türk on sanonut turkkilaisessa televisiolähetyksessä, ettei Öcalanin terveydessä ei ole mitään vikaa.
Karroubista Iranin parlamentin puhemies
Iranin presidentin Mohammad Khatamin tukija Mehdi Karroubi valittiin tiistaina Iranin parlamentin vaikutusvaltaiseksi puhemieheksi. Hän oli ainoa ehdokas virkaan. Varapuhemiehiksi valittiin niin ikään uudistusmieliset Majid Ansari ja Abolqassem Sarhadizadeh.
Karroubia äänesti 186 kansanedustajaa. Yksikään edustaja ei vastustanut hänen valintaansa.
Karroubi toimi jo aiemmin vuosina 1989-92 parlamentin puhemiehenä. Hänet tunnetaan vasemmistolaisena uudistajana, joka aiemmin kuului Iranin kovan linjan papistoon.
Parlamentin puhemies on Iranin valtarakenteessa kolmantena heti hengellisen johtajan ja presidentin jälkeen. Hän istuu myös kansallisessa turvallisuusneuvostossa ja perustuslakineuvostossa.
Hojatoleslam Karroubi syntyi vuonna 1937 ja valmistui pappisseminaarista. Hänellä on myös loppututkinto teologiasta ja filosofiasta Teheranin yliopistosta.
Karroubi oli aiemmin edesmenneen ajatollah Ruhollah Khomeinin suuri kannattaja ja hän vastusti monarkkista järjestelmää, joka oli voimassa Iranissa 1960- ja -70-luvuilla. Hän vietti 1970-luvulla kolme vuotta vankilassa ja vapautui vasta islamilaisen vallankumouksen myötä.
Vuonna 1992 kovan linjan politiikan ollessa voimakkaimmillaan Karroubin johtama vasemmistolainen ryhmittymä syrjäytettiin poliittiselta kartalta.
Kun uudistusmielinen Khatami voitti presidentinvaalit 1997, Karroubi ja hänen ryhmittymänsä pääsivät uudelleen mukaan politiikkaan. Vuosien varrella kovan linjan kannattajasta kasvoi uudistuksia ajava presidentti Khatamin luottomies.
Berijan mainetta ei puhdistettu
Venäjän korkein oikeus kieltäytyi maanantaina puhdistamasta Lavrenti Berijan mainetta. Berija toimi Neuvostoliiton sisäasiainministeriön (NKVD) ja turvallisuuspoliisin päällikkönä Josif Stalinin aikana. Hänet teloitettiin vuonna 1953.
Toimiessaan NKVD:n päällikkönä 1938-53 Berija oli mukana järjestämässä Stalinin aikaisia vainoja ja pahamaineisia vankileirejä Neuvostoliitossa. Leireille vietiin ja niissä kuoli miljoonia kansalaisia. Hän valvoi myös henkilökohtaisesti Neuvostoliiton ensimmäisen atomipommin valmistusta.
Kun Stalin kuoli vuonna 1953, Berija nousi ensimmäiseksi varapääministeriksi, ja häntä korkeammalla valtakeskuksessa oli vain Georgi Malenkov.
Vain pari kuukautta myöhemmin Berijaa vastaan nostettiin syyte maanpetoksesta, ja kuusi päivää kestäneen oikeudenkäynnin jälkeen hänet tuomittiin teloitettavaksi.
Berijan sukulaiset halusivat puhdistaa hänen maineensa ja vetosivat Venäjällä voimassa olevaan lakiin, jonka tarkoituksena on armahtaa neuvostoaikojen poliittisen vainon uhrit.
Nuoret ruotsalaistytöt eivät liiku
Kolme neljästä alempiin sosiaaliryhmiin kuuluvasta ruotsalaistytöstä ei harrasta lainkaan liikuntaa. Huolestuttava tilanne käy ilmi Ruotsin radion maanantaina julkistamasta tutkimuksesta.
Tutkimus osoittaa eri sosiaaliryhmien liikuntatottumusten eroavan yhä suuremmin toisistaan. Alemmissa sosiaaliryhmissä liikuntaa harrastetaan aina vain vähemmän. Erityisesti tämä koskee nuoria naisia.
Tukholman kulttuuri- ja urheiluviraston tutkijan Ulf Blomdahlin mukaan kyseessä on todella merkittävä terveysongelma, koska jopa puolet liikuntaa karttavista nuorista naisista kaiken lisäksi tupakoi.
Tytöt päätyvät lopulta kuitenkin yleensä työtehtäviin, joissa vaaditaan ruumiillista voimaa, Blomdahl muistuttaa.
Koonnut: IA
2.6.2000
