Maija Perho:
Pitkäaikaistyöttömän kuntoutus ei ole pakkotyöllistämistä
Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho (kok.) pahoittelee, että aktiivista sosiaalipolitiikkaa pohtineen työryhmän työstä on nostettu julkisuuteen reposteltavaksi vain yksi yksityiskohta. Perho korostaa, että kyse on laajasta kokonaisuudesta ja sen osana eri viranomaisten yhteistyönä pitkäaikaistyöttömille luotavasta ja työllistymisen mahdollistavasta kuntoutuksesta. Aktiivinen sosiaalipolitiikka -työryhmä jätti mietintönsä helmikuussa ja sen esityksiä jatkotyöstetään paraikaa hallituksen sosiaalipoliittisessa ministerivaliokunnassa.
Työryhmä esitti pitkäaikaistyöttömille kuntouttavaa työllistämistä uutena palvelukokonaisuutena, joka sisältäisi henkilön työelämän valmiuksia ja elämänhallinnan parantamista tukevia toimenpiteitä.
Kuntouttavaan työllistämiseen esitetään 455 miljoonaa markkaa vuodessa ja lisäksi 40 miljoonaa markkaa kahteen kokeiluun, joissa tarjottaisiin varhennettua kuntoutusta syrjäytymisuhan alaisille 15-17-vuotiaille ja toinen ammatillista kuntoutusta yli 45-vuotiaille.
Kuntouttavan työllistämisen järjestämisestä olisivat vastuussa kunnat ja rahoituksesta vastaisi pääosin valtio. Kuntouttava työllistäminen olisi viimesijainen palvelukokonaisuus.
Kuntouttamista työhön, ei pakkotyöllistämistä
- Avainsana on pitkäaikaistyöttömän kanssa yhdessä laadittava aktivointisuunnitelma. Julkisuuteen asia on nostettu reposteltavaksi pitkäaikaistyöttömien pakkotyöllistämisenä, Maija Perho pahoittelee.
Kuntouttava työllistäminen kohdistettaisiin työryhmän mukaan niihin henkilöihin, joilla on vaikeuksia työllistyä tai osallistua työhallinnon nykyisiin työhön menoa tukeviin toimenpiteisiin.
Kuntouttavalla työllistämisellä pyrittäisiin luomaan edellytyksiä elämänhallinnalle ja toimintakyvyn parantamiselle. Se olisi tarkoitettu pitkään työttömänä ja työmarkkina- tai toimeentulotuen piirissä olleille, jotka eivät työllisty nykyisten toimenpiteiden avulla.
Kuntouttava työllistyminen edellyttäisi kuntien ja työhallinnon yhteistyötä, joka olisi organisoitava yhteistyöryhmiksi. Se ei saisi korvata työtä, jota tehdään normaalisti virka- tai työsuhteessa. Sen järjestäisi kunta sen jälkeen, kun asiakkaalle on tehty aktivointisuunnitelma yhdessä hänen ja yhteistyöryhmän kanssa.
Ennen aktivointisuunnitelman tekoa olisi kuitenkin vielä kerran selvitettävä, voiko asiakas osallistua ensisijaisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin.
Aktivointisuunnitelma tehtäisiin henkilölle, joka on saanut kolmen vuoden aikana työmarkkinatukea 500 päivältä tai toimeentulotukea viimeisten 13 kuukauden aikana vähintään 12 kuukauden ajan.
Suunnitelma olisi tehtävä myös silloin, kun henkilö on saanut työttömyyspäivärahakauden täytyttyä työmarkkinatukea 180 päivän ajan. Asiakkaan suostumuksella aktivointisuunnitelma voitaisiin tehdä aiemminkin.
Etuudet säilyvät, jos suunnitelmaa noudatetaan
Kuntouttava työllistäminen voisi kestää pääsääntöisesti kuusi kuukautta niin, että toimintaa olisi 1-5 päivää viikossa. Toiminnan tuloksellisuutta arvioitaisiin säännöllisin väliajoin. Tällöin myös arvioitaisiin, voiko asiakas siirtyä koulutukseen tai muiden työvoimapoliittisten toimenpiteiden piiriin.
Kuntoutuvaan työllistämiseen osallistuva saisi normaalietuuksien, työmarkkinatuen tai toimeentulotuen, lisäksi 30 markkaa päivältä ylläpitokorvausta tai kannustinlisää. Perho muistuttaa työryhmä esittäneen, etteivät nämä ylimääräiset etuudet vähentäisi asumistukea ja muuta sosiaaliturvaa.
Perusteeton kieltäytyminen aktivointisuunnitelmaan sisältyvästä kuntouttavasta työllistämisestä voisi johtaa toimeentulotuen perusosan alentamiseen samoin perustein kuin voimassa olevassa toimeentulotukilaissa.
Työmarkkinatuen osalta on tarkoitus menetellä samoin kuin nykyisin menetellään perusteettoman työstä tai muusta aktiivitoimenpiteestä kieltäytymisen osalta.
Perho korostaa, että suunnitelma on lisäksi hyväksyttävä puolin ja toisin. Pelättyjä sanktioita toimeentulon alentamista - voitaisiin harkita vain, jos asiakas on hyväksynyt suunnitelman, mutta ei toimi sen toteuttamiseksi.
- Tämä kuitenkin on vain yksi yksityiskohta. Aktiivisen sosiaalipolitiikan painopiste on syrjäytymisen ehkäisemisessä, Perho korostaa.
Hän pitää etenkin 15-17-vuotiaille suunnattua kuntoutusprojektia tärkeänä. Sen kuluessa olisi muun muassa mahdollista suorittaa peruskoulu loppuun tai vaikkapa parannella peruskoulun arvosanoja.
Työryhmä jakoi ehdotuksensa yleisiin työmarkkinoiden toimivuutta koskeviin ehdotuksiin ja yksityiskohtaisiin sosiaali- ja terveystoimen ja työhallinnon yhteisasiakkaita koskeviin ehdotuksiin.
Työryhmän ehdotuksia on Perhon mukaan vielä laajennettu ministerityöryhmässä.
IKK
2.6.2000
