OECD: Suomen kasvu 5,4 prosenttia, ylikuumeneminen uhkana
Teollisuusmaiden tuotanto kasvaa nopeimmin yli vuosikymmeneen
Maailmantalouden näkymät ovat OECD:n mukaan tänä ja ensi vuonna valoisammat kuin moniin vuosiin. Teollisuusmaiden kokonaistuotannon kasvu vauhdittuu tiistaina julkistetun OECD:n taloudellisen katsauksen mukaan tänä vuonna 4,0 prosenttiin.Taloudellinen kasvu on nyt nopeampaa kuin kertaakaan yli vuosikymmeneen.
Suomen bruttokansantuotteen Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö ennustaa kasvavan tänä vuonna 5,4 prosenttia ja ensi vuonna 4,8 prosenttia.
OECD:n Suomelle ennustama kokonaistuotannon kasvu on selvästi nopeampaa kuin suomalaisten ennustelaitosten tähän mennessä julkaisemissa arvioissa. Talous kasvaa sekä tänä että ensi vuonna niin sanottua potentiaalista kasvua nopeammin.
Talouskehityksen suurin uhka Suomessa on OECD:n mukaan ylikuumeneminen. Talouspolitiikan keskeiseksi haasteeksi nostetaan katsauksessa ylikuumenemisen ja sitä seuraavaan jyrkän suhdannelaskun torjuminen.
Katsauksessa varoitetaan työmarkkinoiden kapeikoista ja nopeasta asuntojen ja kiinteistöjen hintojen noususta erityisesti pääkaupunkiseudulla.
Suomen talouskasvun lievä hidastuminen ensi vuonna johtuu OECD:n ekonomistien mukaan pääosin metsäteollisuuden vapaan kapasiteetin loppumisesta ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta elektroniikkateollisuuteen. OECD varoittaakin työvoimapulasta johtuvasta palkkainflaatiosta ensi vuonna.
Euron kurssin laskun ja Suomen nopean kasvun vuoksi rahapolitiikka on Suomessa hyvin kevyttä. Vahvan talouskasvun johdosta Suomen julkisen talouden hoidossa pitää OECD:n katsauksen mukaan säilyttää maltti.
Sen mukaan on vähintäänkin vältettävä kiusausta valtiontalouteen syntyvien säästöjen käyttämiseksi muihin menoihin.
OECD-maiden inflaatio pysyy alhaisena
OECD:n ekonomistit arvioivat rahapolitiikan kiristämisen pitävän inflaation matalana lähes kaikissa teollisuusmaissa. Inflaation nopeutumisesta on katsauksen mukaan kuitenkin havaittavissa merkkejä joissakin maissa kuten Suomessa.
Vahvan kasvun myötä teollisuusmaiden työttömien määrä laskee 2 miljoonalla ihmisellä pääosin euroalueella viime vuodesta ensi vuoden loppuun mennessä.
Kokonaistuotanto on OECD:n mukaan vahvassa ja laajapohjaisessa kasvussa myös muualla maailmassa.
Maailmantuotteen kasvu nopeutuukin ennusteen mukaan tänä vuonna 4,0 prosenttiin ja jatkuu ensi vuonna yhtä nopeana. OECD-maiden bruttokansantuotteen kasvu hidastuu ennusteen mukaan ensi vuonna 3,1 prosenttiin.
Euroopan unionin kokonaistuotannon kasvuvauhti nousee katsauksen mukaan tänä vuonna 2,3 prosentista 3,4 prosenttiin. Ensi vuonna EU:n bruttokansantuote kasvaa ennusteen mukaan 3,1 prosenttia.
Euroalueen kasvu on hieman nopeampaa kuin koko EU:ssa. Tänä vuonna euroalueen talous kasvaa katsauksen mukaan 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,3 prosenttia.
Maailmantalouden kasvua ylläpitää vahva kysyntä päämarkkinoilla. Sitä kasvattaa myös Aasian maiden, Latinalaisen Amerikan ja Venäjän talouksien odotettua nopeampi toipuminen 1980-luvun lopun rahoituskriisistä.
Euroalueella kasvun vauhdittajana on toiminut euron valuuttakurssin lasku ja matala korkotaso.
Korkotason nousu jatkuu edelleen
Yhdysvaltain kokonaistuotannon kasvu nopeutuu katsauksen mukaan tänä vuonna 4,2 prosentista 4,9 prosenttiin ja hidastuu ensi vuonna 3,0 prosenttiin. Japanin talous näyttää OECD:n mukaan vihdoin päässeen kiinni orastavaan kasvuun.
Japanin kokonaistuotannon kasvu arvioidaan nousevan tänä vuonna 0,3 prosentista 1,7 prosenttiin ja ensi vuonna edelleen 2,2 prosenttiin.
Yhdysvaltain pitkään jatkunut talouskasvu on OECD:n mukaan muuttumassa kestämättömäksi ylikuumenneen kotimaisen kysynnän, ennätyssuuren ulkoisen alijäämän ja inflaation nopeutumisen vuoksi.
Rahapolitiikan kiristäminen ei toistaiseksi ole riittänyt talouden hillintään. Siksi Yhdysvaltain ohjauskorko saattaa elokuuhun mennessä nousta yli 7 prosenttiin, arvioidaan katsauksessa.
Euroalueella valuuttakurssin laskun tuoma etu alkaa OECD:n mukaan vähentyä jo tänä vuonna kokonaistuotannon noustessa potentiaaliselle tasolleen. Samaan aikaan inflaatiopaineet saattavat kasvaa.
Katsauksessa suositetaankin Euroopan keskuspankille siirtymistä kevyestä neutraaliin rahapolitiikkaan. OECD:n mukaan on myös syytä varautua siihen, että korkoja saatetaan joutua nostamaan aiemmin kuin katsauksessa oletetaan.
Teollisuusmaiden pitkät reaalikorot ovat edelleen vuosikymmenen keskitasolla tai sen alapuolella. Euroalueen pitkä korko nousee katsauksen mukaan tänä vuonna 4,6 prosentista 5,9 prosenttiin ja ensi vuonna 6,3 prosenttiin.
Yhdysvaltain pitkän koron ennustetaan nousevan 5,6 prosentista 6,6 prosenttiin ja ensi vuonna edelleen 6,8 prosenttiin.
Yhdysvaltain ja euroalueen välinen lyhyt korkoero säilyy OECD:n talouskatsauksen mukaan suurena sekä tänä että ensi vuonna, vaikka ero hieman kapeneekin ensi vuonna. Kolmen kuukauden markkinakorot nousevat katsauksen mukaan USA:ssa tänä vuonna 5,4 prosentista 6,8 prosenttiin ja ensi vuonna edelleen keskimäärin 7,3 prosenttiin.
Euroalueen lyhyet markkinakorot nousevat tänä vuonna 3,0 prosentista 4,3 prosenttiin. Ensi vuonna ne nousevat keskimäärin 5,1 prosenttiin.
STT-IA
2.6.2000
