Sarjakuva voi olla myös sotajournalismia
Sarjakuva soveltuu hyvin myös journalismin välineeksi, väittää dokumentaarisen sarjakuvan piirtäjä Joe Sacco. Kemin sarjakuvapäivien vieraaksi saatu Sacco on valottanut albumeillaan mm. vaikeita konflikteja Bosniassa ja palestiinalaisten alueella Israelissa.- Arvostan paljon valokuvajournalismia, mutta sarjakuvalla on siihen verrattuna etuja. Sarjakuvaa ei tarvitse tiivistää valokuvan tavoin yhteen, dramaattisimpaan ruutuun. Jos taas vertaa kirjoitettuun juttuun, sarjakuva pystyy tehokkaammin pudottamaan lukijan keskelle tapahtumia, Yhdysvalloissa asuva Sacco linjasi Kemissä.
Sotiin ja muihin yhteiskunnallisiin konflikteihin erikoistunut Sacco korostaa, että hän hyötyy työssään perhetaustastaan. Maltalaissyntyisen piirtäjän perhe joutui kokemaan natsi-Saksan pommitukset. Hänen lähipiirissään on siis käyty läpi sodan arki.
- Olenkin tehnyt sarjakuvia myös äitini sotakokemuksista. Piirtäjä uskoo saaneensa eväitä journalistiseen sarjakuvaan toisaalta koulutuksestaan. Hän on käynyt läpi toimittajaopinnot.
- Journalistisen koulutuksen kautta olen luultavasti oppinut tiivistämään tehokkaasti, sarjakuvan pienikokoinen "sotakirjeenvaihtaja" aprikoi.
Salakavalaa valistusta
Bosnian konfliktista Sacco on tehnyt uunituoreen sarjakuvakirjan nimeltä Safe Area Gorazde. Teoksen nimi viittaa YK:n muslimien suojaksi julistamiin, surullisen kuuluisiin turvavyöhykkeisiin.
- Kokosin työtä varten aiheita Sarajevossa ja muualla Bosniassa sodan aikana yhteensä neljä ja puoli kuukautta. Pääsin mm. mukaan YK:n saattueisiin, jotka veivät ruokaa ja tarvikkeita piiritettyihin muslimitaajamiin.
Sekä Bosniassa että palestiinalaisten keskuudessa saadut kokemukset vahvistivat Saccon uskoa siihen, että sarjakuva kykenee välittämään sodan todellisuuden.
- Sarjakuvalla pystyy valottamaan monimutkaisia tapahtumasarjoja. Se on tavallaan salakavala tapa saada lukijat kiinnostumaan näistä kriiseistä.
Gorazden turvavyöhykkeellä ihmiset elivät piiritettyinä ja hyvin alkeellisissa oloissa kolme ja puoli vuotta.
- Tarinani kertoo eräänlaisesta ylösnousemuksesta. Gorazden ihmiset tajusivat, että he saattavat sittenkin selvitä sodasta hengissä. Halusin kuvata myös sitä, että konfliktien väestöllä ei ole yleensä suurta sankaruutta - tapahtumat eivät ole elämää suurempia.
Sacco kertoo myös päättäneensä Bosniassa, että hän tekee vielä sarjakuvan "kiinnostavasta ihmisryhmästä, sotakirjeenvaihtajista". Esimerkiksi Rauli Virtanen saattaa siis vielä löytää itsensä sarjakuvasta.
Kertomus Haagin tuomioistuimesta
Saccon Palestiina-kertomusta on verrattu usein Art Spiegelmanin legendaariseen Maus-sarjakuvaan. Maus kuvaa piirtäjän isän ja äidin kokemuksia keskitysleirillä sekä sen jälkeen.
- Vaikka vertaus imartelee, se ei ole mielestäni osuva. Minä teen sivullisena journalismia, Spiegelman kertoi perheestään, Sacco toppuuttelee.
Kuitenkin myös Spiegelman on havainnut oman työnsä ja Saccon piirrosten sukulaisuuden.
- Spiegelman ehdotti, että tekisin sarjakuvan Hollannin Den Haagissa kokoontuvan Jugoslavian sotatuomioistuimen työstä, Joe myöntää.
Hän otti neuvosta vaarin, joten sotatuomioistuinkin on nyt dokumentoitu sarjakuvassa.
Vaikka Joe Sacco on erikoistunut dokumentaarisiin sotasarjakuviin, hän tarttuu välistä myös muihin aiheisiin.
- Viimeksi vierailin Mississippin suistoalueella keräämässä aiheita sarjakuvaan bluesmusiikista ja -muusikoista. Tutustuin esimerkiksi kiinnostavaan bluesartistiin T-Model Fordiin, joka aloitti kitaransoiton 58-vuotiaana.
Sacco on kynäillyt aiemmin myös sarjakuvan Miracle Workers -yhtyeen Euroopan-kiertueesta. Lavaesiintymisen nopeiden liikkeiden kuvaaminen piirroksin opetti Joen mukaan hänelle paljon.
- Tein sarjakuvaurani alussa satiirista ja huumoripitoista fiktiota. Sellaista työtä haluaisin kokeilla jatkossakin, kun tulen liian vanhaksi kiertelemään sotatantereilla, Sacco summaa.
STT-IKK
2.6.2000
