Valtion ja kuntien yhteinen kehitysarvio kuntataloudesta vuosille 2000-04 valmis
Kuntatalous on ylijäämäinen, mutta kuntien väliset erot ovat suuria
Kuntatalous on neljän seuraavan vuoden aikana ylijäämäinen ja ylijäämä kasvaa vuoteen 2004. Kuntien lainakanta supistuu ja kassatilanne pysyy hyvänä. Kuntakohtaiset erot rahoitustilanteessa pysyvät kuitenkin suurina.Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa eri ministeriöiden sekä Kuntaliiton edustajat ovat päätyneet yhteiseen näkemykseen kuntatalouden kehitysarviosta.
Tiistaina valmistuneessa arviossa on otettu huomioon hallituksen valtion taloutta koskeva kehyspäätös ja tiedossa olevat kuntien menoja lisäävät tehtävien muutokset.
Kehitysarvio perustuu kuntien ja kuntayhtymien vuoden 1999 ennakollisiin tilinpäätöstietoihin.
Toimintamenot kasvussa
Kuntien vuoden 1999 tilinpäätöksien ennakkotietojen mukaan kuntatalouden toimintamenot olivat 115 miljardia markkaa. Toimintatulot olivat 37 miljardia markkaa.
Kuntien toimintamenojen kasvuun vaikuttavat esiopetuksen käynnistäminen ja opettajien eläkejärjestelmän asteittainen toimeenpano.
Suotuisan työllisyyskehityksen sekä toimeentulotuen ja asumistuen yhteensovituksen arvioidaan vähentävän kuntien toimeentulotukimenoja.
Kuntien palkkamenot on otettu kehitysarviossa huomioon siten, että voimassa oleva sopimus nostaa tänä vuonna ansioita noin 2,75 prosenttia ja tulevina vuosina ansiotaso kehittyy hieman nopeammin kuin kuntien ansiotasoindeksi.
Menojen kehitysarviossa on otettu huomioon päätetyt työnantajain ja työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksujen muutokset.
Kuntien ja kuntayhtymien menot suhteessa bruttokansantuotteeseen alenevat noin 0,5 prosenttiyksiköllä vuoteen 2004 mennessä.
Käyttöomaisuusinvestointien arvioidaan olevan noin 14 miljardia markkaa tänä vuonna. Lähivuosina investointitarve pysyy suurena peruskorjaustoiminnan, palvelurakenteen muutoksen ja väestön muuttoliikkeen takia.
Myös suotuisa talouskehitys pitää investointitason korkeana. Kehitysarviossa kuntien taloutta ei ole tasapainotettu investointitoiminnalla, joten nettoinvestointien arvioidaan olevan 11 miljardia markkaa.
Kuntien verotulot kasvavat 4,5 prosenttia vuodessa
Kuntien verotulot olivat vuonna 1999 yhteensä 72 miljardia markkaa. Verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 4,5 prosenttia vuodessa. Vuonna 2004 ne olisivat 89,1 miljardia markkaa.
Kunnilta jää saamatta veroina vuosittain 330 miljoonaa markkaa ansiotulovähennyksen ja tulonhankkimisvähennyksen korotuksen johdosta. Tätä ei kompensoida kunnille.
Työttömyysvakuutusmaksun alennus puolestaan lisää kuntien verotuloja. Tänä vuonna lisäys on 200 miljoonaa markkaa.
Ensi vuonna kuntien osuus yhteisöveron tuotosta nousee 37,25 prosenttiin. Yhteisöveron kokonaistuottoarvio on laskelmassa sama kuin valtion oma arvio.
Kiinteistöverotulojen arvioidaan kasvavan 100 miljoonaa markkaa vuodessa.
Kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden valtionosuudet kasvavat valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen takia ensi vuonna 1 200 miljoonaa markkaa ja seuraavana vuonna 600 miljoonaa markkaa.
Vuonna 2003 valtionosuuksia lisätään 600 miljoonaa markkaa, jolloin kustannustenjaon tarkistus on toteutettu täysimääräisesti eli yhteensä 2 400 miljoonaa markkaa.
Kehitysarviossa valtionosuudet lisääntyvät myös indeksitarkistuksen takia. Arviossa indeksitarkistus on puolitettu, joten vuonna 2001 indeksikorotus toisi lisää valtionosuuksia noin 400 miljoonaa markkaa.
Kuntaliitto edellyttää, että indeksikorotus toteutetaan täysimääräisenä vuosina 2001-2004.
Esiopetusuudistuksen toteuttaminen lisää opetustoimen valtionosuuksia ja vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia.
Harkinnanvarainen rahoitusavustus on tänä vuonna 420 miljoonaa markkaa ja tulevien vuosien avustus on arviossa 300 miljoonaa markkaa. Kuntien työllistämistukia on alennettu asteittain siten, että tuen taso vuonna 2004 on 446 miljoonaa markkaa.
Aikaisemmissa kehitysarvioissa ei ole ollut mukana opetustoimen harkinnanvaraisia avustuksia, joiden suuruus on 325 miljoonaa markkaa vuosina 2000-2004.
Kuntien rahoitusasema vaihtelee
Vuonna 1999 kuntien ja kuntayhtymien vuosikate oli 8,5 miljardia markkaa, eli lähes edellisen vuoden tasoa.
Vuosikate ei kuitenkaan vielä riittänyt kattamaan nettoinvestointeja ja kuntatalous oli lievästi alijäämäinen. Kuntien väliset erot taloustilanteessa pysyivät suurina.
Tilinpäätöksien ennakkotietojen mukaan 85 kunnan vuosikate jäi negatiiviseksi. Suurin osa heikon talouskehityksen kunnista oli pieniä alle 6000 asukkaan kuntia.
Heikon taloudellisen tilanteen kuntien lukumäärä kasvoi Varsinais-Suomessa, Lapissa ja Etelä-Savossa.
IA
24.3.2000
