Yhtiön osuus maan tutkimuspanostuksesta viidennes ja BKT:sta 4 prosenttia
Nokia - monikansallinen jättiläinen Suomen taloudessa
Nokia on monikansallinen jättiläinen Suomen kansantaloudessa. Yhtiön vienti on viidennes Suomen kokonaisviennistä ja Nokian osuus maan tutkimuspanostuksesta on myös viidenneksen luokkaa. Iso osa Suomen talouskasvusta on Nokia-vetoista. Nokian iso rooli Suomen taloudessa on saanut monen ihmettelemään, onko Suomi jo yhden yrityksen maa. Samaan tapaan kuin meillä oli yhden yrityksen kaupunkeja aikanaan.
Nokian merkitystä maan taloudelle kuvaa hyvin myös se, että viime vuosien 3-4 prosentin talouskasvusta Nokian osuus on ollut runsas neljännes.
Nokialla on suuri vaikutus myös työllisyyteen. Suoraan yhtiö työllistää vain 23 500 ihmistä Suomessa, mutta välillisesti vaikutus on suurempi, sillä Nokialla on lukuisia yhteistyökumppaneita ja alihankkijoita Suomessa. Nokian kanssa suoraan tekemisissä on yli 300 yritystä.
Nokian kansainvälistymisestä ja ulkomaalaisomistuksesta huolimatta merkittävä osa Nokian toiminnasta on yhä Suomessa. Nokian koko henkilöstöstä 42 prosenttia ja yhtiön tutkimus- ja kehitystoiminnasta yli puolet on edelleen Suomessa.
Tämä käy ilmi ETLA:n selvityksestä, jossa kartoitettiin Nokian roolia Suomen taloudessa.
Teknologiavetoinen kasvu kestävää
Moni on pohtinut Nokian menestyksen salaisuutta. ETLA:n tutkijoiden mukaan menestystarinalla on monta selittäjää.
Yksi merkittävä tekijä on informaatioteknologian raju kasvu. Se taas on saanut monen pelkäämään, että tietoliikennesektorin kasvu syrjäyttää muiden alojen kasvua.
ETLA:n tutkimuksen mukaan tietoliikennealan kasvun vaikutukset ovat tähän asti olleet valtaosin myönteisiä. Vienti on monipuolistunut ja Suomi on alkanut erikoistua aloille, joissa kasvu on suuri.
Tutkijoiden mukaan Nokia-vetoista tietosektorin buumia ei voi sellaisenaan verrata monissa maissa nähtyyn raaka-ainevetoiseen kasvuun. Teknologiaosaamiseen perustuva kasvu on heidän mukaansa kestävämpää.
Toisaalta ETLA:n tutkijat kuitenkin korostavat, että pitkällä aikavälillä voimavarojen raju siirtyminen yhdelle toimialalle heikentää talouden kasvua. Mitään hätää ei tällä haavaa ole näkyvissä, joskin ammattitaitoisen työvoiman puute hankaloittaa niin tieto- ja viestintäalan kuin muidenkin huipputekniikan alojen toimintaa.
Teollisesta supermarketista maailman elektroniikkakärkeen
Nokiassa ei ole paljoakaan jäljellä siitä, mistä yhtiö alun perin aloitti. Yhtiön juuret ovat metsässä ja kumiteollisuudessa ja vielä 1980-luvulla yhtiöllä oli 11 bisnesalaa.
Viimeisten 10 vuoden aikana Nokia on muuttunut eri aloilla toimivasta supermarketista puhtaaksi tietoliikenneyhtiöksi. Viime vuosikymmenen alussa Nokia luopui kaikista muista suurista toimialoistaan: kumista, kaapeleista ja metsästä.
Nokia aloitti 1895, kun kaivosinsinööri Fredrik Idestam perusti Nokia-nimisen metsäyhtiön Nokialle. Idestam oli ensimmäinen suomalainen, joka sijoitti suuria summia paperin ja sellun tuotantoon.
Nokian perustajaruukin osakkaisiin kuului muun muassa Carl Ehrnrooth, jonka pojanpoika Casimir Ehrnrooth nousi 1990-luvun alussa Nokian hallituksen puheenjohtajaksi.
Nokialle perustettu Suomen Kumitehdas osti enemmistön Nokian paperitehtaasta 1918 ja alkoi käyttää kumituotteidensa tavaramerkkinä Nokiaa.
Toisen maailmansodan jälkeen Suomen Kumitehdas osti enemmistön myös Suomen Kaapelitehtaasta ja 1967 Suomen Kumitehdas, Suomen Kaapelitehdas ja Nokia fuusioitiin Nokia-yhtymäksi.
Nokian voittokulun katsotaan alkaneen 1960-luvulla, jolloin Suomen Kaapelitehdas alkoi panostaa teknologiaan.
Nokian valtaisa menestys matkapuhelinmarkkinoilla johtuu valtaosin keskittymisestä digitaaliseen DX200-keskukseen 1970-luvulla. DX200-keskus on avainkomponentti GSM-verkoissa, joita Nokia rakentaa ympäri maailmaa.
STT-MH
24.3.2000
