Kansliapäällikkö Pertti Sorsa:
Talouskasvu vauhdittaa jo hyvin työttömyyden alenemista
Kiihtyvä talouskasvu näkyy työllisyystilanteen paranemisena, vaikka tilastokäyrät mitä näyttäisivät. Näin vakuuttaa työministeriön kansliapäällikkö Pertti Sorsa.Sorsa pitää poikkeuksellisena ja ymmärrettävästi hämmentävänä sitä, että työministeriön ja tilastokeskuksen samana päivänä julkaisemat helmikuun työllisyystilannetta osoittavat käyrät sojottavat eri suuntiin.
Tilastokeskuksen mukaan työttömien määrä on hieman lisääntynyt viime vuodesta. Työttömyysaste oli helmikuussa 11,3 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin oli 10,7 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan kasvu johtui nuorten työttömyyden kasvusta.
Työministeriön oman työllisyyskatsauksen valossa asiat ovat paremmin. Työttömiä työnhakijoita oli lähes 22 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin ja avoimia työpaikkoja oli työvoimatoimistoissa tarjolla 16 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin eli yli 42 000.
Talouskasvu puree
Kansliapäällikkö Pertti Sorsa kertoo, että työministeriön lukujen mukaan työttömyyden aleneminen on itse asiassa vauhdittumassa, koska talouden kasvun nopeutuminen alkaa vaikuttaa.
- Nopeampi alaspäin meno tulee aidosta työvoiman kysynnästä, sillä eri toimenpiteissä olevien hakijoiden määrä on laskenut.
Sorsa ei osaa tarjota mitään järkevää selitystä tilastokeskuksen kasvuluvuille. Hän arvelee sen olevan osoitus tilastollisesta satunnaisvaihtelusta.
- Kun talouskasvu on näin voimakkaasti kiihtynyt, kun se viime kuukausien aikana on kiihtynyt, niin kyllä se ilman muuta vähentää työttömyyttä eikä lisää sitä, hän painottaa.
Työministeri Tarja Filatov (sd.) arveli, että tilastomenetelmien muutoksen lisäksi erilaiseen tulokseen on päädytty siksi, että työelämään on hakeutunut poikkeuksellisen varhain keväällä opiskelijoita ja koululaisia mm. opintukien takaisinmaksun takia.
Tilastokeskuksesta vahvistetaan, että juuri nuorten työnhakijoiden liikkeelle lähtö aiheutti käänteen. Työministeriö taas ei tilastoi päätoimisia opiskelijoita lukukausien aikana työttömiksi työnhakijoiksi.
Kapeikko-ongelmat pahenemassa
Julkisuudessa on yhä enemmän hätyytelty kasvavasta työvoimapulasta, vaikka työttömyys on yhä huomattavaa. Muutkin kuin valtiovarainministeri ovat julkisuudessa ihmetelleet, kuinka pula on mahdollista korkean työttömyyden aikana.
Kansliapäällikkö Pertti Sorsan mielestä on selkeämpää puhua työvoiman saantivaikeuksista kuin varsinaisesta työvoimapulasta. Työministeriön mukaan Suomea ei suinkaan väijy kaiken kattava työvoimapula, vaan hyvin paikallinen, tiettyihin avainaloihin kohdistuva pula pitkälle koulutetusta työvoimasta.
- Kyse on muutamasta tuhannesta työntekijästä. Ne koskevat sinänsä tärkeitä sektoreita ja ammatteja, merkittävämpänä alana informaatioteknologia.
Työministeriön omat tutkimukset ja Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton (TT) selvitykset ovat päätyneet samantyyppiseen näkemykseen.
Sorsa kertoo, että muutama vuosi sitten työvoimansaanti avainaloilla oli itse asiassa pulmallisempaa kuin juuri nyt, mutta tilanne on huonontumassa taas uudestaan.
- Pidämme käännettä huolestuttavana. Kyllä tästä eteenpäin kapeikko-ongelmat ovat pahenemassa, ja työvoiman saannissa alkaa esiintyä yhä enemmän vaikeuksia.
Työnantajat maksavat koulutuksesta
Avainalojen opiskelupaikkoja on jo lisätty, mutta lisäys tuo pitkien koulutusaikojen takia hitaasti apua tilanteeseen.
Sorsan mukaan tuloksia on sen sijaan saatu jo hyvin yksityiskohtiin edenneestä yhteistyöstä työnantajajärjestöjen ja työntekijäjärjestöjen kanssa. Työvoimatoimistoissa on entistä tarkemmin arvioitu työttömien työnhakijoiden ammattitaito ja koulutustarve, ja toisaalta työnantajien yksityiskohtaiset työvoimatarpeet.
- Jos on niin, ettei kysyntä ja tarjonta näin tarkalla kartoituksella näytä kohtaavan, voidaan räätälöidä koulutusta, jonka maksaa osin työnantaja. Näin työnantaja samalla sitoutuu kyseisen koulutetun työntekijän palkkaamiseen.
Sorsa ei osaa suoralta kädeltä sanoa, kuinka moni työantaja on valmis tällaiseen yhteistyöhön, koska räätälöityä yhteistyötä on harjoitettu paikallistasolla. Se on kuitenkin käynnistetty alueilla, joilla on eniten ongelmia. Kokemuksia on kertynyt mm. pääkaupunkiseudulta, Tampereelta ja Turusta.
- Se purrut hyvin ja sitä aiotaan harjoittaa jatkossa enemmän. Pelkästään informaatioteknologian puolella tämä koskettaa pääkaupunkiseudulla 200-300 henkilöä. Sillä on merkitystä, Sorsa arvioi.
Töiden vaativuus kasvaa
Työpaikat ovat lisääntyneet työvoimaministeriön katsauksen mukaan eniten teollisessa ja kaupallisessa työssä.
Teollisuuden omat investoinnit henkilöstöön ovat kaiken aikaa kasvussa. TT:n jäsenyritykset käyttivät jo vuonna 1998 lähes kolme miljardia markkaa henkilöstökoulutukseen ja vuonna 2002 summan arvioidaan nousevan 3,5 miljardiin. Summa on viisi prosenttia maksetuista palkoista, mikä on kansainvälisesti korkea luku.
TT:n selvitysten mukaan suuryritysten henkilöstön keskeiset osaamispuutteet liittyvät tietotekniikkaan, kielitaitoon ja kansainvälistymiseen, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoihin, johtamiseen ja esimiestaitoihin, myynti- ja markkinointitaitoihin, muutoksen hallintaan, asiakaspalvelutaitoihin ja talousasioiden hallintaan.
Nuorten uravalintoihin halutaan vaikuttaa tekemällä yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välillä. Yli 90 prosenttia suuryrityksistä ottaa vastaisuudessa harjoittelijoita.
Pk-yrityksissä pidettiin suhteellisen suppeassa otoksessa henkilöstön osaamista hyvänä, sen sijaan ns. pehmeässä osaamisessa sekä asenteissa on puutteita.
MARGIT HARA
24.3.2000
