Suomen ja Viron suhteissa runsaasti ongelmia 1930-luvulla
Suomen ja Viron ongelmalliset suhteet ovat jääneet varmasti useimmille suomalaisille hämärän peittoon. Tuore väitöskirja tuo uutta näkemystä maiden ajoittain kärjistyneisiin suhteisiin.Tutkimuksesta selviää, että välillä jopa normaalien suhteiden ylläpitäminen naapurimaiden kesken oli vaikeaa. Kummankin maan sisäpoliittinen tilanne vaikutti myös ulkopolitiikkaan.
Filosofian maisteri André Sahlström on tehnyt laaja-alaisen tutkimuksen Suomen ja Viron suhteista. Tutkimuksessa keskitytään Konstantin Pätsin aikakauteen Viron johdossa vuosina 1934-38.
Poliittisen historian alaan kuuluva Sahlströmin ruotsinkielinen väitöskirja Under blåsvarta färger tarkastettiin viime lauantaina Helsingin yliopistossa.
Lähtökohtana tutkimuksessa on Viron perustuslaillinen kriisi 1930-luvun alussa. Tämä perustuslaillinen kriisi johti poliittisen kriisiin ja valtionpäämiehen Konstantin Pätsin julistamaan poikkeustilaan maaliskuussa 1934.
Seurauksina oli vaikeasti hallinnoitavia tapahtumasarjoja, jotka aiheuttivat uusia ongelmia Suomen ja Viron välisissä suhteissa. Suhteiden huonontumisen pohjana oli entuudestaan ratkaisemattomia ongelmia, jotka olivat peräisin jo itsenäisyyden alkuajoilta.
Suomesta järjestettiin vallankaappausta
Siirryttäessä 1930-luvulle Suomessa ja Virossa esiin nousi taloudellisen laman varjosta poliittisia ääriliikkeitä.
Sisäpoliittinen kuohunta kummassakin maassa johti tilanteisiin, joissa suhteiden hoitaminen oli vaikeaa. Tätä tilannetta oli vaikeuttamassa se, että osa suomalaisista ääriliikkeistä antoi varauksettoman tukensa Virossa toimineelle vapaussoturiliikkeelle, jonka Päts lakkautti keväällä 1934.
Ennen lakkautusta vapaussoturiliike oli muodostunut Virossa voimakkaaksi poliittiseksi tekijäksi. Se oli mm. saattanut voimaan uuden perustuslain Virolle vuonna 1933. Liikkeen radikalisoituminen ja poliittinen vahvistuminen oli syy siihen, että Päts julisti maahan poikkeustilan.
Osa liikkeen johtohahmoista siirtyi poikkeustilan johdosta Suomeen. Taistelua jatkettiin Pätsin hallitusta vastaan Suomesta joidenkin suomalaisten avustuksella.
Suomesta oltiin jopa järjestämässä vuonna 1935 vallankaappausta Pätsin syrjäyttämiseksi. Hanke kuitenkin paljastui. Myös Suomessa ryhdyttiin oikeudellisiin toimiin. Ne johtivat lopulta rangaistuksiin ja isänmaallisen kansanliikkeen nuorisojärjestön lakkauttamiseen.
Nämä tapahtumat johtivat Sahlströmin mukaan johtivat vääjäämättömästi siihen, että maiden suhteet kärjistyivät aika ajoin ja vaikeuttivat normaalien suhteiden ylläpitämistä naapurimaiden välillä.
Tutkimuksessa syvennytään laaja-alaisesti Suomen ja Viron suhteisiin mm. politiikan, diplomatian, ylioppilassuhteiden, lehdistön ja ammattijärjestöjen alalla.
Vastaväittäjinä väitöstilaisuudessa toimivat dosentti Martti Ahti Helsingin yliopistosta ja dosentti Heikki Roiko-Jokela Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena oli professori Seppo Hentilä.
STT-IA
24.3.2000
