Vesistöjen kunnostustarve lisääntynyt
Suomen ympäristökeskuksessa on tehty ensimmäinen valtakunnallinen selvitys järviemme ja jokiemme kunnostustarpeesta. Selvitys esiteltiin keskiviikkona Maailman Vesipäivän Suomen päätapahtumassa Lappajärvellä.Alueellisia järvien kunnostustarveselvityksiä on aiemmin tehty mm. Uudellamaalla ja Hämeessä. Ainoa maakuntakohtainen virtavesien kunnostusinventointi on tehty Keski-Suomessa miltei 20 vuotta sitten.
Tuoreen selvityksen mukaan vesistöjen kunnostustarve on viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt.
Kunnostustarpeessa olevia järviä on lähes 1 500 ja jokia noin 500. Selvityksen tulosta voidaan pitää vähimmäisarviona. Kunnostettaviksi esitettyjen järvien kokonaispinta-ala on noin 6 700 neliökilometriä ja jokien kokonaispituus noin 4 200 kilometriä.
Näiden vesistönosien rannoilla on arviolta 59 000 rakennettua rantakiinteistöä ja 300 uimarantaa. Kunnostuskustannukset olisivat yhteensä 1,6 miljardia markkaa.
Vesistöjen kunnostuksen rahoitus- ja suunnittelumahdollisuudet eivät vastaa kunnostusaloitteiden määrää. Ympäristöministeriö on suunnannut vesistöjen kunnostuksiin noin 8,2 miljoonaa markkaa vuodessa.
Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa entisten uittoväylien kunnostusta, kalataloudellista kunnostusta ja muita rakennettujen vesistönosien käyttökelpoisuuden parantamistöitä yhteensä noin 17,5 miljoonalla vuosittain.
Valmistuneen selvityksen mukaan vuosittainen valtion määrärahojen tarve olisi noin 81 miljoonaa markkaa seuraavina kymmenenä vuotena, jos valtion osuudeksi oletetaan sen enimmäismäärä eli puolet kunnostusten kokonaiskustannuksista.
Alueellisissa ympäristökeskuksissa suunnitellaan noin 120 ja toteutetaan noin 90 vesistökunnostushanketta vuodessa. Kunnostushankkeista noin 70 % koskee järviä.
Hankkeet toteutetaan yleensä yhdessä kuntien kanssa ja niihin käytetään myös työllisyysvaroja. Osa hankkeista on toteutettu EU:n tuella. Työvoima- ja elinkeinokeskusten kalatalousyksiköt ovat suunnitelleet vuosittain noin 40 vesistökunnostushanketta.
Lähes tuhannessa järvikohteessa on näkyvissä rehevöitymisen merkkejä. Järvien yleisiä ongelmia ovat liiallinen vesikasvillisuus, umpeenkasvu ja mataluus.
Kunnostustarpeessa olevien jokien suurimmat ongelmat liittyvät suurelta osin aiemmin suoritettuihin perkauksiin, liettymiseen, suvantojen mataloitumiseen ja veden kesäaikaiseen vähyyteen.
SYKE laati vesistöjen kunnostustarveselvityksen ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta.
Selvitys liittyy myös 'Vesiensuojelun tavoitteet vuoteen 2005' -ohjelman yhteydessä laadittuun toimenpideohjelmaan. Selvitykseen kysyttiin tietoja ympäristö- ja kalataloushallinnon alueyksiköiltä ja sen tuloksia käytetään mm. vesistöjen kunnostusta ja kehittämistä koskevan viranomaispäätöksenteon pohjana.
Oikeusministeriö valmistelee vesilain uudistamista
Oikeusministeriö asetti keskiviikkona toimikunnan valmistelemaan vesilain uudistamista. Uudistus on ministeriön mukaan tarpeen vesivarojen käytössä ja yhteiskunnassa tapahtuneiden muutosten vuoksi.
Vanhojen vesitaloushankkeiden tarkistaminen ja vesistöjen kunnostaminen on yleistynyt, kun taas esimerkiksi uiton ja maataloudellisen kuivatuksen merkitys on vähentynyt.
Vesilaki on vuodelta 1962. Sitä uudistettiin viimeksi laajasti vuonna 1987. Merkittävä ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädännön uudistus tuli voimaan 1.3.2000.
Tuolloin vesiensuojelun sääntely siirrettiin uuteen ympäristönsuojelulakiin. Jäljelle jäänyt vesilaki on entistä enemmän luonteeltaan vesivarojen hyötykäyttöä ohjaava laki.
Vesilain uudistamisen yhteydessä on harkittava eräiden kansainvälisten vesioikeuden periaatteiden sijoittamista vesilakiin yleisperiaatteiksi. Esimerkiksi kestävän käytön periaatteeseen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen kiinnitetään nykyisin yhä enemmän huomiota.
Myös EU:n vesipolitiikka vaikuttaa entistä enemmän Suomen vesivarojen käyttöön ja hoitoon. Toimikunnan onkin otettava huomioon valmisteilla oleva EU:n direktiivi yhteisön vesipolitiikan puitteista.
Lisäksi sen täytyy sovittaa työnsä yhteen vireillä olevan vesihuoltolainsäädännön kokonaisuudistuksen kanssa. Toimikunnan on myös arvioitava ennen vesilain voimaantuloa annettujen lupien tarkistamisen edellytyksiä.
Toimikunnan puheenjohtaja on ylijohtaja Timo Kotkasaari maa- ja metsätalousministeriöstä.
IA
24.3.2000
