Arkadianmäen ääni
30.6.2000
Tietoa maakuntiin
Tietotekniikan vaikutusta taloudelliseen ja alueelliseen kehitykseen ei ole yksioikoista selittää. Yhtäältä sanotaan, että uuden viestintätekniikan kehityksen myötä rajat poistuvat ja fyysiset välimatkat supistuvat. Toisaalta näyttää taas siltä, että menestyvät tieto- ja viestintätekniikkaan toimintansa perustavat yritykset hakeutuvat myös fyysisesti lähemmäs toisiansa.
Tietotekniikan vaikutusta taloudelliseen ja alueelliseen kehitykseen ei ole yksioikoista selittää. Yhtäältä sanotaan, että uuden viestintätekniikan kehityksen myötä rajat poistuvat ja fyysiset välimatkat supistuvat. Toisaalta näyttää taas siltä, että menestyvät tieto- ja viestintätekniikkaan toimintansa perustavat yritykset hakeutuvat myös fyysisesti lähemmäs toisiansa.
On varsin luonnollista, että jokainen maakunta haluaisi alueellensa jonkinlaisen piilaakson tai useampia sellaisia luomaan uutta vaurautta ja pitämään alueen mukana kehityksessä. Tämä on sitäkin luonnollisempaa, kun erilaiset ennusteet viittaavat siihen, että uudet työpaikat syntyvät pääasiassa näille alueille.
Myös vanhan teollisuuden ja muun elinkeinoelämän kehityksen on katsottu olevan sidoksissa uuden infoteollisuuden kehitykseen. Suuret vientiyritykset ovat siksi maakunnalle elintärkeitä. Ne ovat tietoyhteiskunnassakin maakunnan suuri vahvuus.
Työllisyyden kasvu vaatii teollisuustuotannon kasvun lisäksi kasvua yksityisellä palvelusektorilla sekä työvoimavaltaisessa pk-teollisuudessa.
Usean maakunnan hyvinvoinnin luonut voimakas vientiteollisuus ei työllistä kuin osan työvoimasta, joka vielä kävi tehtaissa töissä 1970- ja 1980-luvulla. Tehtaat ovat joko kadonneet tai ne porskuttavat eteenpäin entistä tuottavammin ja tehokkaammin, entistä vähemmällä työvoimalla.
Tietoyhteiskuntakehityksen sitominen yhä voimakkaammin teolliseen perinteeseen on yksi vastaus työttömyyden helpottamiseksi. Valitettavasti on kuitenkin niin, ettei piilaaksojen synnyttämiseen näytä olevan mitään yksinkertaista reseptiä, vaikka jotkut kallispalkkaiset konsultit ovat asiasta ehkä eri mieltä.
Suomessa on nykyisten voimakkaasti kehittyvien alueiden lisäksi monia alueita, joilla yhteiskunnalliselle ja taloudelliselle kehitykselle voidaan nykyaikaisen viestintätekniikan avulla antaa uusi positiivinen suunta. Itsestään tämä ei tietenkään tapahdu, vaan se - niin uskon - edellyttää uudenlaista avoimuutta ja innovatiivisuutta yritysten sisällä ja välillä sekä tietysti sitä, että hallinto ja koulutusjärjestelmät ovat vahvasti juonessa mukana.
Osaamisalue ei synny sattumalta. Se vaatii pohjakseen tietynlaisen rakenteen. Kyse on tutkimuksen, tiedon, teknologian, tuotannon, innovaatioiden, pääoman, sekä poliittisen ja muun tahdon yhdensuuntaisten pyrkimysten summasta.
Teknisten innovaatioiden kautta syntyvien osaamisalueiden historia on periaatteessa kaikkialla samantapainen. Kun kaikki keskuksen infrastruktuurin edellytykset ovat olemassa, asioita alkaa tapahtua. Se mitä tapahtuu, on paljolti tahdonvarainen asia.
Verkostotaloudessa eläminen ja kilpaileminen edellyttää myös aluetason kehityksen kannalta vahvaa verkottumista paitsi yritysten kesken, myös julkisen ja yksityisen välillä. Siitä huolimatta kestävän työllisyyskehityksen tärkeimmät ratkaisut tehdään maakunnissa.
OLLI-PEKKA HEINONEN
Kirjoittaja on kokoomuslainen liikenneministeri.
