MTK haluaa veronkevennykset myös maaseutuväestölle
Maataloustuottajain keskusjärjestö MTK haluaa osan hallitusohjelmassa luvatuista verokevennyksistä maaseutuväestölle. Budjettikannanotossaan järjestö kiinnittää huomiota myös tieliikenteen kustannuksiin sekä maatalouden kansalliseen tukeen.Hallitusohjelman mukaan hallitus on varautunut 10 -11 miljardin markan suuruisiin tulovero- ja sosiaalivakuutusmaksuperusteiden kevennyksiin vaalikauden aikana. Hallituksen tarkoituksena on kohdentaa verotuksen kevennykset ansiotulojen verotukseen ja sosiaalivakuutusmaksujen alentamiseen.
MTK edellyttää verokevennysten toteuttamista niin, että ne kohdentuvat riittävällä painolla maaseutuväestöön ja samalla edistävät tasapainoista alueellista kehitystä. MTK painottaa erityisesti polttoaineverotuksen alentamisen tärkeyttä. Näin laskettaisiin tieliikenteen kustannuksia ja samalla niiden väestöryhmien kustannuksia, jotka asuvat pitkien välimatkojen haja-asutusalueilla.
- Tieliikenteen kustannuksia leikkaamalla hallitus tehokkaimmin estäisi polttoaineiden hintojen välillisiä nousuvaikutuksia eri tavaroiden ja palvelujen hintoihin. Vastaavalla tavalla yleistä hintakehitystä hillitsisi elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen osana hallituksen 10-11 mrd. markan veronalentamistavoitetta, MTK sanoo.
MTK huomauttaa, että vuoden 2001 verokevennysvaran kohdentaminen yksinomaan palkansaajien matkakuluvähennykseen SAK:n esityksen mukaisesti jättäisi yrittäjät, viljelijät ja eläkeläiset pääosin verokevennyksen ulkopuolelle.
- Esitys on sellaisenaan liian yksipuolinen eikä tue riittävästi maaseudun elinvoimaisuuden kehittämistä.
Kansallisen tuen leikkauksia peruttava
Tasa-arvoisen alueellisen kehittämisen vuoksi MTK pitää tärkeänä, että haja-asutusalueiden peruspalveluista pidetään huolta. Yksi tärkeimmistä on riittävän hyväkuntoisen tiestön ylläpitäminen.
- Tämän vuoksi yksityisteiden valtionapua on korotettava nykyisestä 100 miljoonalla markalla. Uusien tietoliikenneyhteyksien kehittäminen on tärkeää myös haja-asutusalueilla ja esimerkiksi laajakaistaverkkojen rakentaminen vaatii valtion rahoitusta ja toimenpiteitä tulevaisuudessa, järjestö vaatii.
MTK huomauttaa tilojen lukumäärän maatalouden nopean rakennekehityksen myötä vähentyneen nopeasti EU -jäsenyyden aikana. Tuotantoaan jatkavien maatilojen tulot ovat tästä huolimatta alentuneet. Samaan aikaan yhteiskunnan yleinen ansiokehitys on parantunut huomattavasti. Tänä vuonna todelliset palkat nousevat keskimäärin noin 4 prosenttia.
- Tämä merkitsee sitä, että yhteiskunnan muiden väestöryhmien ja viljelijäväestön palkkakehitys jatkaa voimakasta eriytymistä toisistaan. Maatalouden yrittäjätulo on lisäksi hyvin herkkä tuotantopanosten hintatason muutoksille. Siten esimerkiksi 4 prosentin keskimääräinen tuotantopanosten hintojen nousu leikkaisi maatalouden yrittäjätuloa lähes 11 prosenttia, MTK huomauttaa.
Vuoden 2000 kansallisen tuen määrä mitoitettiin Suomen ja EU:n jäsenyysneuvottelujen yhteydessä 3 850 milj. markaksi. Pääministeri Paavo Lipposen (sd.) kakkoshallituksen ohjelmassa puolestaan sitouduttiin pitämään tuki vuoden 1999 tasolla eli 3 567 miljoonassa markassa.
MTK toistaa jo aiemmin tänä vuonna esittämänsä vaatimuksen, että maatalouden kansallista tukea vuodelle 2001 korotettaisiin 170 miljoonalla markalla vuoden 2000 tasolta.
- Tällä tavalla lievennettäisiin hieman palkansaajien ja viljelijöiden suurta eriarvoisuutta tulokehityksessä, MTK sanoo.
Sukupolvenvaihdoksia edistettävä
MTK on yhdessä viiden muun järjestön kanssa tehnyt esityksen perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta kiireellisesti. Maatilojen sukupolvenvaihdosten edistämisen näkökulmasta järjestöjen esityksen keskeisimmät kohdat koskevat perintö- tai lahjaverotuksen arvostustasoa, joksi olisi niiden mielestä otettava 30 % varallisuusverotusarvosta, kun nyt arvostustasona on varallisuusverotusarvo sellaisenaan.
Toisena muutoksena esitetään, että perintö- ja lahjaveron koroton enimmäismaksuaika pidennettäisiin 10 vuoteen nykyisestä 5 vuodesta. Lisäksi sukupolvenvaihdosten verohuojennus tulisi ulottaa koskemaan myös pelkästään metsätaloutta harjoittavia tiloja.
Maatilojen koon jatkuvasti kasvaessa viljelijöiden sosiaaliset kysymykset ja henkinen jaksaminen muodostuvat yhä tärkeämmäksi tekijäksi. MTK pitää tärkeänä, että sairauspäiväraha määräytyisi kaikilla yrittäjillä MYEL- tai YEL-työtulon perusteella.
- Muutos korjaisi merkittävän sosiaaliturvaan liittyvän epäkohdan. MYEL-vakuutusmaksun eräpäivän siirtäminen elokuusta lokakuuhun parantaisi viljelijöiden maksuvalmiutta EU-tukien maksuaikataulun johdosta. Lisäksi viljelijöiden lomitusjärjestelmän toimivuutta olisi parannettava, järjestö toteaa.
IKK
30.6.2000
