Punkki on pieni mutta piinallinen seuralainen
Keskikesän aika on myös puutiaisten juhlaa; riski saada heinikosta kyytiin kiusallinen seuralainen on suurin juuri sydänkesällä.
Noin joka kolmas suomalainen puutiainen kantaa borrelioosia. Sairastumisriski epämukavaan infektiotautiin on kuitenkin verrattain pieni, sillä vain noin joka sadas punkin purema aiheuttaa tartunnan. Infektion saa Suomessa vuosittain muutama tuhat ihmistä.
- Paniikkiin ei ole syytä. Bakteeri tarttuu ihmiseen vain, jos punkki on ehtinyt olla iholla useita tunteja, kuntoutussihteeri Ulla Koivuniemi Suomen Reumaliitosta rauhoittelee.
Koivuniemi korostaa, että tärkeintä on irrottaa punkki mahdollisimman pian iholta. Apteekista saa erityisesti punkin poistoon suunniteltuja pinsettejä, mutta paremman puutteessa kuokkavieraan voi poimia pois myös kynsillä.
- Punkkiin on tartuttava mahdollisimman läheltä ihoa. Pyörittävin, edestakaisin liikkein sen pitäisi irrota kokonaisena, Koivuniemi neuvoo.
Rasvalla tukehduttamista ei nykyään enää suositella. Tukehtuessaan punkki saattaa oksentaa ja mahdollinen bakteeri siirtyä verenkiertoon.
Jälkioireita syytä seurata
Borrelioositartunnan yleisin ensioire on rengasmaisesti leviävä ihottuma. Jos iholäiskä laajenee muutamaa senttiä suuremmaksi, sitä on syytä käydä näyttämässä lääkärille. Tyypillisiä jälkioireita ovat flunssan kaltainen lämmönnousu, lihassärky ja väsymys.
- Jos kesällä ilmaantuu flunssaa ilman nuhaa, saattaa syynä ollakin borrelioosi, Koivuniemi huomauttaa.
Alkuvaiheessa borrelioosi on hoidettavissa antibioottikuurilla. Taudin edetessä joudutaan usein turvautumaan laskimonsisäiseen lääkitykseen. Jos borrelioosi jää hoitamatta, voi seurauksena olla selvästi vakavampia sairauksia.
- Lymen borrelioosia kutsutaan sen moninaisten ilmenemismuotojen ansiosta suureksi matkijaksi. Sekä sen diagnosoiminen että hoitaminen voi olla myöhäisessä vaiheessa varsin hankalaa, Koivuniemi toteaa.
Krooniseksi muuttuneelle myöhäisvaiheen borrelioosille ominaisia ovat nivelsäryt ja -tulehdukset, pitkäaikaiset ihottumat sekä neurologiset oireet kuten hermosäryt ja erilaiset toimintahäiriöt.
Borrelioosin ohella punkin levittämistä taudeista merkittävin on puutiaisaivokuume eli Kumlingen tauti. Sairautena se on selvästi Lymen borrelioosia vakavampi mutta myös harvinaisempi. Siihen on jo olemassa rokote.
Punkkitarkastus tehtävä päivittäin
Runsaimmin puutiaisia on Suomessa saaristossa ja rannikkoseudulla. Koivuniemi muistuttaa kuitenkin, että myös sisämaassa on paikkoja, joilla esiintyy runsaasti punkkeja. Punkkeja löytyy miltei koko maasta Lappia lukuun ottamatta.
Punkit on usein liitetty leppiin. Koivuniemi toteaa, että kummatkin viihtyvät lehtometsissä ja kosteilla rannikkoalueilla, mutta muuta yhteistä niillä ei näytä olevan.
- Toisin kuin usein kuvitellaan, punkit eivät tipu puista vaan viihtyvät lähinnä aluskasvillisuudessa, kosteissa paikoissa ja heinänkorsilla, Koivuniemi valistaa.
Hän muistuttaa, että punkkitarkastus on syytä tehdä päivittäin. Maanpinnan tuntumassa leikkivät lapset ovat erityisen alttiita punkin puremille. Pusikoista punkkeja keräävät kotieläimet saattavat kantaa niitä turkissaan myös sisätiloihin.
Paras tapa välttää ihokontaktia punkin kanssa on pukeutua oikein. Punkkialueella metsissä ja heinikossa liikuttaessa on viisainta pistää pitkät housut jalkaan ja nostaa sukanvarret puntin päälle.
STT-IKK
30.6 2000
