Soneran yksityistämistulot valtion velan lyhentämiseen
Soneran osakemyynnistä saadut tulot aiotaan käyttää lähes kokonaan valtion velan lyhentämiseen. Velkaa on tarkoitus lyhentää runsaalla 19 miljardilla markalla. Lisäksi Suomen Teollisuussijoitus Oy:hyn tehdään 250 miljoonan markan lisäsijoitus. Osakemyynnin tulojen käytöstä on määrä päättää valtion seuraavassa lisätalousarviossa.Hallitus sopi keskiviikkona neuvottelussaan lisäbudjetin sisällöstä. Lisäbudjetissa valtioneuvostolle esitetään valtuuksia luopua Soneran osakkeiden enemmistöstä siten, että valtio säilyttää vähintään 34 prosentin omistusosuuden. Juuri päättyneessä osakemyynnissä valtion omistusosuus laski 60 prosenttiin.
Valtio saa osakemyynnistä noin 20 miljardia markkaa. Rahoista käytetään siten 98,5 prosenttia velan lyhennykseen. Osakkeiden myyntitulojen käyttö puhututtaa varmasti eduskuntaa. Jo ennalta keskusteluissa on löytynyt runsaasti käyttökohteita tälle "ylimääräiselle" rahalle.
Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) mainitsi neuvottelun jälkeen, että hallitus oli yksimielinen neuvottelussa. Toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes (vas.) ei tullut kommentoimaan Sonera-rahojen kohtaloa. Hän on vastikään ehdottanut, että rahoja käytettäisiin yrityksen käyttöön tarkoitetun valokaapeliyhtiön perustamiseen.
Lisäbudjetissa on tarkoitus antaa valtioneuvostolle valtuus päättää myös puolustusvälineyhtiö Patria Industries Oyj:n omistusjärjestelyistä siten, että valtion määräysvalta yhtiössä säilyy. Lisäksi esitetään valtuutta päättää kustannusyhtiö Oy Edita Ab:n omistuksesta siten, että valtiolla säilyy yhden kolmasosan määrävähemmistö. Nykyisin valtio omistaa Editan kokonaan.
Lisäbudjetin menojen loppusumma ilman nettokuoletuksia on 1,8 miljardia markkaa. Tulojen nettolisäys on 20 miljardia markkaa. Verotuloarvioita on korotettu esityksessä nettomääräisesti noin yhdellä miljardilla markalla.
Valtion velan nettokuoletukset nousevat tänä vuonna yhteensä vajaaseen 20 miljardiin markkaan.
400 miljoonaa markkaa lisää asumistukiin
Lisäbudjetti sisältää määrärahoja monille hallinnonaloille. Mosambikille ja Ugandalle on tarkoitus antaa anteeksi yhteensä noin 73 miljoonan markan kehitysluotot. Rauhanturvaamisen määrärahoja on tarkoitus lisätä yhteensä 332 miljoonalla markalla.
Oppisopimuskoulutuksen valtionosuuksiin on tulossa 180 miljoonan markan lisäys koulutuksen ennustettua suuremman kysynnän vuoksi. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan valtionosuutta työttömyyskassoille voidaan sen sijaan vähentää 158 miljoonalla markalla.
Kansaneläkelaitoksen talouden ennustettua paremman kehityksen ansiosta valtion osuutta sairausvakuutuslakiin perustuvista menoista voidaan supistaa 735 miljoonalla markalla.
Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamiskustannuksiin on tulossa lisää 60 miljoonaa markkaa ja maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin 125 miljoonaa markkaa.
Turvapaikan hakijoiden määrä on kasvanut nopeasti. Siksi tähän tarkoitukseen esitetään 100 miljoonan markan lisämäärärahaa. Yleiseen asumistukeen on tulossa lisää 400 miljoonaa markkaa.
Ns. tuloloukkuratkaisun osana toteutettu asumistukietuuksien parannus on osoittautunut odotettua kalliimmaksi. Asumistukea saavien opiskelijoiden määrä on kasvanut ja asumustukea saavien työttömien määrä on pysynyt lähes ennallaan.
Satovahinkojen korvaamiseen esitetään 150 miljoonan markan lisäystä. Rataverkon parannustöihin tarkoitettuja määrärahoja on tarkoitus lisätä 31 miljoonalla markalla. Paimio-Muurla -tieosuuden rakentamiseen osoitetaan 45 miljoonaa markkaa.
EU:n rakennerahasto-ohjelmiin esitetään lisää yhteensä 184 miljoonaa markkaa. Lisätalousarvio on tarkoitus antaa eduskunnalle lähiaikoina.
STT-MH
15.10.1999
