Kreikan komissaari äänesti laajennusraporttia vastaan
EU-maat tukevat Turkin jäsenehdokkuutta
Turkilta ei olla vaatimassa erityisehtoja maan hyväksymiseksi EU:n jäsenehdokkaaksi. Kaikki suuret jäsenmaat tukevat komission raporttia, jossa Turkin ehdokkuus esitetään vahvistettavaksi Helsingin huippukokouksessa joulukuussa.Saksan liittokansleri Gerhard Schröder kuitenkin muistutti, että jäsenmaiden on päätettävä asiasta yksimielisesti.
Avainasemassa on Kreikka, jonka suhtautuminen Turkkiin ei ole kenties niin myönteinen kuin viime kuukausina on näyttänyt. Kreikan Anna Diamantopoulou näet äänesti ainoana EU-komissaarina laajenemisraporttia vastaan.
Kreikkalaislähteiden mukaan Diamantopoulou olisi halunnut raporttiin Turkin ehdokkuudelle erityisehtoja. Muodollisesti komission raportit hyväksytään yksimielisesti.
Jäsenmaat ovat korostaneet, että Turkkia koskevat samat Kööpenhaminassa 1993 sovitut kriteerit kuin muitakin hakijoita.
Niiden mukaan jäseneltä edellytetään mm. toimivaa demokratiaa ja oikeuslaitosta sekä markkinatalousjärjestelmää. Lisäksi maan on kunnioitettava ihmisoikeuksia ja huolehdittava vähemmistöjen asemasta.
Kreikan pääministeri Costas Simitis sanoi Tampereen EU-huippukokouksessa, että Turkin jäsenehdokkuuden on oltava todellinen. Kyproksen ehdokkuudesta Simitis totesi, että kaikkia hakijoita on kohdeltava samalla tavalla painottaen sekä oikeuksia että velvollisuuksia.
Simitis ilmoitti, että Kreikan ulkoministeri George Papandreou vierailee lähipäivinä eri EU:n pääkaupungeissa kertomassa Kreikan suhtautumisesta Turkin ehdokkuuteen.
Lipponen ja Lindh odottavat edistystä
Myös Paavo Lipponen (sd.) sanoi odottavansa myönteistä päätöstä siitä, että Turkki hyväksyttäisiin ehdokkaaksi Helsingissä.
Lipponen
toivoi kuitenkin Turkilta edistystä ja positiivisia
merkkejä.
- Ilmapiiri edistymiselle on hyvä, Lipponen sanoi
lauantaina Tampereella.
Ruotsin ulkoministeri Anna Lindh totesi, että Turkin on nyt osoitettava olevansa ehdokkuuden arvoinen. Lindhin mielestä Turkin on edistyttävä joillakin jäsenehtojen alueilla ennen Helsinkiä. Erityisesti Ruotsi on ollut huolissaan Turkin ihmisoikeustilanteesta ja mm. kurdien asemasta.
EU-komission puheenjohtaja Romano Prodi totesi, että Turkilla on pitkä tie kuljettavana jäseneksi. Hän kuitenkin totesi, että maalle on annettu nyt suunta.
EU-komissio esitti viime maanantaina raportissaan, että unioni aloittaisi neuvottelut kuuden jäsenehdokkaansa kanssa. Samassa yhteydessä Turkki hyväksyttäisiin viralliseksi ehdokkaaksi, mutta pidettäisiin varsinaisten neuvottelujen ulkopuolella.
Turkki varoittelee Kypros-kortista
Turkin lehdistössä on varoiteltu siitä, että Kreikka saattaa Helsingin huippukokouksen alla asettaa neuvottelujen edistymisen Kyproksesta ehdoksi Turkin jäsenehdokkuuden hyväksymiselle.
Istanbulissa ilmestyvän Milliyet -päivälehden tunnetun kolumnistin Derya Sazakin mukaan "kaupankäynti" Kyproksella on vakavasti otettava mahdollisuus.
Sazak huomauttaa, että Turkilta
ovat myönteisiä merkkejä toivoneet myös
EU-komission tiedottajat.
- He valmistelevat Turkkia mahdolliseen Kreikan
viime hetken yllätykseen, Sazak varoittaa
kolumnissaan.
Kreikan ja Turkin erimielisyydet kulminoituvat Kyproksen kysymykseen ja Aigeanmeren saarten hallintaan. Kahtiajakautuneen Kyproksen kriisi kärjistyi 1974, kun Turkin joukot valloittivat suurimman osan saaresta vastatoimena Kreikan juntan järjestämälle vallankaappaukselle.
Verratessaan Turkkia ja neuvotteluihin mahdollisesti hyväksyttäviä Itä-Euroopan maita kolumnisti Sazak toteaa, että komission ehdotus ei ole mitään muuta kuin Luxemburgin 1997 kokouksen "pettymyksen" paikkailua.
Luxemburgissa EU ei kelpuuttanut Turkkia jäsenehdokkaaksi, minkä jälkeen unionin ja Turkin suhteet ovat olleet viileät.
STT-IA
16.10.1999
