Yliopistoissa vastakkain bisnes- ja sivistysajattelu
Suomalaisen yliopistolaitoksen sisältä voidaan löytää selkeät rintamalinjat ns. bisnesyliopiston ja sivistysyliopiston kannattajien välillä.Näin väittää neljän suomalaisen yliopiston strategia-ajattelua selvittänyt tutkija, yhteiskuntatieteiden maisteri Pertti Malkki.
Yliopistoihin on puhallettu koko 90-luvun ajan markkinahenkeä. Yliopistojen johtohenkilöillä on kuitenkin yhä varsin erilaiset näkemykset, mihin suuntaan olisi hyvä pyrkiä.
- On yllättävää, kuinka voimakkaasti arvoperustat eroavat toisistaan. Yliopistolaitoksen kehittämisen ja ohjausjärjestelmän toimivuuden kannalta on huolestuttavaa, jos varsin suuri osa sen jäsenistä ei hyväksy käyttöönotettuja periaatteita. Yritysmaailmassa tällainen ei olisi mahdollista, kertoo Malkki.
Suomalainen yliopistojärjestelmä on muuttunut suuresti 90-luvulla. Avoimuutta ympäristöön päin on lisätty.
Konkreettisina toimina on otettu käyttöön mm. tulosjohtaminen ja toimintamenobudjetointi. Lisäksi ulkopuolista rahoitusta on kasvatettu, on perustettu graduate-school -järjestelmä ja huippuyksiköitä sekä aloitettu erilaisia "täsmäohjelmia".
Malkin mukaan yliopistoissa on suuri usko yksityisen sektorin johtamismenetelmiin. Hän selvitti tutkimuksessaan, kuinka uudistukset on otettu vastaan Joensuussa, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Tampereella.
Henkilöjohtamisen merkitys korostuu
Malkki selvitti, mitä mieltä yliopistojen ylimmän päättävän elimen, hallituksen, jäsenet ovat strategia-ajattelun keskeisistä alueista. Käsitykset poikkesivat yllättävän suuresti.
- Esimerkiksi ulkopuolisen rahoituksen hankintaa, yhteistyötä teollisuuden kanssa, tutkimuksen laatu/määrä -kysymyksiä tai työn projektiluonteisuutta joko vastustettiin tai kannatettiin vastaajan näkökulmasta riippuen, hän toteaa.
Malkin mukaan tilanteessa, jossa arvoperusta on kovin erilainen, korostuu henkilöstöjohtaminen. Kysymys tiivistyy siihen, kuinka luovia prosesseja pitäisi johtaa.
- On luonnollista, että asioihin suhtaudutaan eri tavoin. Voidaan miettiä, pitäisikö johtamisjärjestelmän ottaa paremmin huomioon eri tieteenalojen eroavuudet.
- Esimerkiksi humanisteilla ja teknisillä aloilla on hyvin erilainen kyky hankkia ulkopuolista rahoitusta. Nyt olemme ohjausjärjestelmässä aika lailla samassa muotissa. Tämä vahvistaa omalla tavallaan sisäistä oppositiota, arvioi Malkki.
Malkin väitöskirja tarkastettiin viime perjantaina Kuopiossa. Vastaväittäjänä toimi professori Ari Salminen Vaasan yliopistosta.
STT-IA
15.10.1999
