Rahastot lupaavat hyvää tuottoa ja omaatuntoa
Eettinen sijoittaminen tulossa myös Suomeen
Sijoittaminen ja maailmanparantaminen ovat asioita, joista harvoin puhutaan samassa yhteydessä. Kun sijoittaja hakee varoilleen tuottoa, kylmä järki ratkaisee, ei lämmin sydän. Aina tilanne ei kuitenkaan ole näin mustavalkoinen.
Yhdysvalloissa ja Britanniassa
eettisten sijoitusrahastojen suosio on kasvanut
vahvasti. Sama lienee lähivuosina edessä myös
Suomessa.
- Eettistä sijoittamista voidaan pitää eräänlaisena
muoti-ilmiönä, tosin myönteisessä mielessä.
Meillä sijoitusrahastotoiminta on vielä nuorta,
joten trendit tulevat tänne viiveellä,
toiminnanjohtaja Markku Savikko Suomen
sijoitusrahastoyhdistyksestä toteaa.
Vielä Suomessa ei ole runsauden pulaa eettisin
perustein toimivista sijoitusrahastoista.
Gyllenberg lanseerasi keväällä eettisen
yhdistelmärahaston. Leonian kestävän kehityksen
rahasto puolestaan aloitti sijoitustoiminnan viime
perjantaina.
Molemmissa rahastoissa
sijoituskohteita valittaessa huomioidaan
ympäristökysymykset ja yritysten
yhteiskunnallinen vastuu.
Näiden lisäksi Gyllenberg markkinoi kahta
emoyhtiönsä Skandinaviska Enskilda Bankenin
ympäristörahastoa ja Seligson & Co:n niin
sanottua hyvän tahdon sijoitusta, jossa
osuudenomistajat voivat lahjoittaa osan
rahastonsa tuotosta hyväntekeväisyysjärjestöille.
- Uskoisin, että potentiaalia eettisiin sijoituksiin
löytyy Suomesta miljardien markkojen edestä,
Leonian varallisuudenhoidosta vastaava
pankinjohtaja Maarit Näkyvä toteaa.
Suomalaisissa sijoitusrahastoissa on tällä hetkellä
rahaa noin 45 miljardin markan edestä, joten jo
reilun parin prosentin siivu nousee miljardin
luokkaan.
- En pitäisi mahdottomana, että lähivuosina
eettisten rahastojen osuus markkinoista nousisi
10 prosenttiin. Tosin Ruotsissa, jossa ollaan
meitä edellä, ei päästä vielä läheskään tällaisiin
lukuihin, Gyllenbergin rahastoyhtiön
toimitusjohtaja Matti Byman kertoo.
Gyllenbergin eettisen rahaston menestystä Byman
luonnehtii rohkaisevaksi, sillä rahastoon on
virrannut varoja noin 150 miljoonaan markan
edestä. Summat kertyvät valtaosin seurakunnilta,
joille Gyllenberg on eettistä sijoittamista
markkinoinut.
Leonian kestävän kehityksen rahastossa kulunut
viikko oli vielä ennakkomerkintävaihetta. Maarit
Näkyvän mukaan merkintävaraukset nousivat
kymmeniin miljooniin markkoihin.
Eettisyyden määrittely
ongelmallista
Suomen sijoitusrahastokentässä markkinajohtajan
asemia pitää hallussaan Merita. Toistaiseksi
Merita ei kuitenkaan ole lähtenyt lanseeraamaan
eettisiä sijoitusrahastoja.
- Olemme miettineet asiaa, mutta emme vielä
päättäneet mitään. Mielestäni ongelmallista on,
kuinka määritellä eettisyys yleisesti
hyväksyttävällä tavalla ja kuinka arvioida
uskottavasti sijoituskohteina olevien yritysten
eettisyyttä, Meritan rahastoyhtiön toimitusjohtaja
Jari Sundström sanoo.
Eettisyyden määrittelyyn ja todentamiseen
liittyvien ongelmien ohella hän näkee vaikeutena
riittävän kysynnän puuttumisen.
- Eettisen sijoittamisen kysyntä on toistaiseksi
ollut sen verran laimeaa, ettei meidän ole
kannattanut tällaisia rahastoja perustaa. Jotta
rahasto voisi toimia tehokkaasti, siinä tulisi olla
varsin nopeasti 100-200 miljoonan markan edestä
rahaa, Sundström tähdentää.
Hän katsoo, että piensijoittaja voi hyvällä
omallatunnolla pistää rahansa myös tavallisiin
sijoitusrahastoihin. Näin siksi, koska markkinat
rankaisevat yrityksiä, jotka toimivat arveluttavalla
tavalla.
- Jos yksittäisen yrityksen kohdalla ilmenee
epäeettisyyttä, se heijastuu välittömästi myös
pörssikurssiin. Näin tällainen yritys karsiutuu pois,
kun rahasto valitsee sijoituskohteita, Sundström
toteaa.
Parhaat valikoidaan,
tuotosta tinkimättä
Eettisyydellä ratsastavien sijoitusrahastojen
salkut ovat tarkan suurennuslasin alla.
Osuudenomistajat voivat rahastoraporteista
seurata, minkälaisiin yhtiöihin sijoitukset
suuntautuvat.
Sijoituspäätökset tekee tavallisesti
erityinen sijoitusneuvosto, jossa voi olla mukana
esimerkiksi kirkon tai ympäristöjärjestöjen
edustajia.
Leonian kestävän kehityksen rahastoon päätyvät
yhtiöt valikoi Sveitsissä toimiva Sustainable Asset
Management (SAM). Sitä pidetään johtavana
yritysten kestävään kehitykseen liittyvän
osaamisen arvottajana.
SAM on myös koonnut
yhdessä amerikkalaisen Dow Jonesin kanssa
kestävän kehityksen osakeindeksin, johon eettiset
sijoittajat voivat verrata oman rahastonsa
tuottoa.
Eettisten rahastojen sijoituspäätökset tuskin
useinkaan tyydyttävät kaikkein puhdasoppisimpia
arvojen vaalijoita. Leonian Maarit Näkyvä
myöntää, että moni suomalainen luontoihminen
varmaan nikottelisi kuullessaan metsäjätti Stora
Enson olevan mukana Dow Jonesin kestävän
kehityksen indeksissä.
Näkyvän mukaan Leonian rahasto voi kuitenkin
tukea ja vahvistaa kestävää kehitystä
sijoittamalla eri toimialoilla sellaisiin yhtiöihin,
joissa asiat hoidetaan parhaiten.
Esimerkiksi
autoteollisuudesta voidaan poimia sellainen yhtiö,
joka lujimmin sitoutuu kehittämään nykyistä
ympäristöystävällisempiä ajoneuvoja.
Eettisten arvojen lisäksi sijoituskohteiden
valinnassa luonnollisesti painavat rahalliset arvot.
Niin kuin muutkin sijoitusrahastot, myös eettiset
pyrkivät tuomaan osuudenomistajilleen parhaan
mahdollisen tuoton valitulla riskitasolla.
- Sellainen ajatus, että tuotto ja eettisyys olisivat
jotenkin ristiriidassa, on aikansa elänyt.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa eettiset rahastot ovat
antaneet erittäin hyvän tuoton, joka kestää
vertailun muihin vastaavan tyyppisiin
sijoituskohteisiin, sijoitusrahastoyhdistyksen
Markku Savikko korostaa.
STT-IA
5.11.1999
Talous -sivulle
|