Suomi viedään oikeuteen ihmisoikeusrikkomuksista

Kveeniyhdistys vaatii tutkimusta maaoikeuksista

Ensitöikseen yhdistys aikoo vaatia kveenien jälkeläisille alkuperäiskansan asemaa sekä haastaa Suomen valtion oikeuteen ihmisoikeusrikkomuksista. Yhdistys katsoo Suomen siirtävän maaoikeuksia yksipuolisesti saamelaisille.

Yhdistys avasi kampanjansa viime viikonloppuna Ruotsin Karesuvannon seurakuntatalolla, jonka saliin pakkautui toistasataa sanankuulijaa. Sali on noussut Lars-Leevi Laestadiuksen aikanaan käyttämän pienen, harmaan kirkkotalon viereen.

Kokouksessa aloitettiin nimien keruu vaatimukseen, jonka tavoitteena on laaja historian asiakirjoihin pohjaava tutkimus maaoikeuksien omistajista. Tutkimus tulisi ulottaa kaikkien kolmen maan alueelle.

Kansainvälisten sopimusten paineessa oikeuksia ollaan nyt siirtämässä poliittisin päätöksin yhdelle ryhmälle, yhdistyksen hallituksen jäsen, ruotsalainen Weikko Kvist perusteli.

- Me emme ole ottamassa keneltäkään mitään väkisin, mutta ei meidänkään oikeuksia saisi viedä. Vain tarkka oikeushistoriallinen selvitys voi antaa pohjan maaoikeuksien jaolle, Kvist huomautti.

Yhdistys on valmistautunut antamaan näyttönsä vaikka oikeudessa. Taustalle on asetettu kolmen maan pohjoisia alueita 800-luvulla hallinnut itsenäinen, kuninkaan johtama Kveenimaa, hallituksen suomalainen jäsen Niilo Tervo sanoo.

Tervon mukaan näyttöjen lähtökohtana on kuitenkin vuosi 1539, jolta ajalta alkavat viralliset asiakirjat veroa omaisuudestaan maksaneista ihmisistä. Yhdistys on saanut käyttöönsä Ylitorniolla asuvan filosofian tohtorin Erik Wahlbergin elämäntyön, jonka väitetään erittelevän tarkasti maiden ja vesien menneet omistajat ja myös alueet, joihin oikeudet kohdistuivat.

Suomi käräjille

Yhdistys on huolissaan Suomen kiireestä vahvistaa YK:n kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäiskansasopimus. Sopimuksen ratifioinnille haetaan pohjaa äskettäin valmistuneella oikeusministeriön teettämällä selvityksellä, jossa ehdotetaan varsin toimivaltaisen maaoikeusneuvoston perustamista.

Kveenimaa-yhdistys näkee, että Suomen tähtäimessä on lopulta siirtää maaoikeudet pelkästään saamelaisille. Selvitys on vain yksi porras. Ratkaisua aiotaan hakea oikeusteitse. Yhdistyksen hallitus on jo päättänyt, että Suomen valtio haastetaan vastaamaan ihmisoikeusrikkomuksista joko kansainvälisessä ihmisoikeustuomioistuimessa tai kansallisissa oikeusistuimissa.

Karesuvannon kokousta seurannut kansanedustaja Ossi Korteniemi (kesk.) hämmästeli hänkin Suomen tapaa hoitaa pohjoisen maaoikeuskysymyksiä. Hän sanoi tukevansa laajaa tutkimusta oikeuksista, jonka jälkeen olisi paljon rauhallisempi ja tukevampi pohja miettiä, kenellä näitä oikeuksia lopulta on.

Tosiasioiden puuttuminen on yksi syy pohjoisen jatkuviin ristiriitoihin. Hän muistutti samalla, että saamelaiskäräjien (aiemman valtuuskunnan) tehtäväksi annettiin 1993 oikeuksien selvittäminen. Mitään ei kuitenkaan ole tapahtunut. Onkin aiheellista kysyä, onko saamelaiskäräjien haluna vain siirtää oikeudet itselleen pelkällä hallinnollisella päätöksellä, Korteniemi kysyi.

Kaiken pohjana muinaiskveenit

Nykyisin kveenit tunnetaan Pohjois-Norjassa asuvana vähemmistönä, jonka kieli on lähellä suomea.

Nykykveenit ovat kuitenkin vain yksi osa muinaiskveenien todennäköisiä jälkeläisiä. Yhdistyksen näkemyksen mukaan vuosisatoja pohjoista asuttaneet suvut (lappalaiset, saamelaiset, tornionjokilaaksolaiset) ovat samalla tavoin osa kokonaisuutta, jonka taustalla ovat muinaiskveenit ja muinainen Kveenimaa.

Toimintansa Kveenimaa-yhdistys rajaa kuitenkin 1500-luvun puolivälin tilanteeseen. Suomessa alue käsittää maat, jonka eteläraja kulkee Torniosta Rovaniemen pohjoispuolitse Kuusamoon.

Ruotsissa pääpaino on Tornionjokilaakson ja Pohjois-Ruotsin meänkielisillä alueilla sekä Norjassa Finnmarkissa.

STT-VT
5.11.1999

Kotimaa -sivulle