Viiden maan presidentit pohtivat Euroopan tulevaisuutta
Kymmenen vuotta kylmän sodan päättymisestä
Viiden Itämeren maan presidentit pohtivat Euroopan tulevaisuutta kylmän sodan päättymisen muistojuhlassa Jyväskylässä maanantaina. Puolan, Baltian maiden ja Suomen päämiesten puheiden sävy oli kautta linjan toiveikas.
Puolan presidentti Aleksander Kwasniewskin
mielestä pessimistinen poliitikko olisikin
vaarallinen. Kwasniewski suhtautui
lehdistötilaisuudessa luottavaisesti myös Venäjän
kehitykseen, vaikka totesikin Tshetshenian
tilanteen olevan kaikille osapuolille hyvin vaikean.
- Maltilliset poliittiset ryhmät ovat varsin vahvoja
Venäjällä. Uskon, että seuraavien tärkeiden
vaalien jälkeen meillä on Venäjässä sellainen
kumppani kuin olemme toivoneetkin: vakaa ja
ennakoitavissa oleva partneri, joka kehittää
demokratiaa, markkinataloutta ja hyviä
naapurisuhteita, Kwasniewski sanoi.
Kwasniewskin mukaan on mahdotonta kuvitella
eurooppalaisen yhteistyön kehittyvän ilman
Venäjän panosta.
- Poliittisen vuoropuhelun, keskinäistä
luottamusta lisäävien toimien, taloudellisen
yhteistyön pitäisi kiinnittää mielenkiintomme,
Kwasniewski muistutti juhlapuheessaan.
Kwasniewski katsoi Venäjän ja NATOn
kumppanuussopimuksen jääneen liian vähälle
huomiolle ja näki siinä uusiakin mahdollisuuksia
Euroopan ja Euraasian turvallisuuden
parantamiseksi.
Tavoitteena täysin
yhdentynyt Eurooppa
Päämiesten lounaskeskusteluissa käsiteltiin myös
Euroopan unionin laajentumista.
Kwasniewski katsoi EU:lla nyt olevan tilaisuus
osoittaa kylmän sodan asetelma lopullisesti
haudatuksi.
Kwasniewski sanoi uskovansa Puolan EU:n
täysjäsenyyteen vuonna 2002. Hän ilmaisi
tyytyväisyytensä myös Latvian ja Liettuan
pääsystä jäsenyysneuvotteluja käyvien maiden
joukkoon ja huomautti itsekin havainneensa niissä
huomattavaa taloudellista, sosiaalista ja
kansalaisyhteiskunnan kehitystä.
- Puola ei odota mitään erioikeuksia
neuvotteluissa EU:n kanssa. Meidän on ensin
tehtävä omat kotiläksymme. Tavoitteemme
kuitenkin on, että Eurooppa todella yhdentyy
täysin eikä vain osittain, Kwasniewski huomautti.
Venäjän osallistuminen
yhteinen etu
Liettuan presidentti Valdas Adamkus myös totesi
maansa lukevan itsensä osaksi yhdentynyttä
Eurooppaa sekä EU:n että NATO:n jäsenenä.
Adamkus näki kylmän sodan jäänteitä ajatuksissa,
joiden mukaan Baltian maiden NATO-jäsenyys
järkyttäisi alueen geopoliittista tasapainoa tai
että näiden maiden osallistuminen
Euro-Atlanttiseen yhteistyöhön olisi enemmän
uhka kuin etu.
- Länsi-Berliiniäkin pidettiin mahdottomana
puolustaa. Mutta voivatko markkinataloudessa
elävät demokraattiset maat olla uhka
kenellekään, Adamkus kysyi.
Adamkus uskoi myös Venäjän löytävän tiensä
yhdentyvään Eurooppaan.
- Se on ollut ja on vastakin mukana kaikissa
näissä prosesseissa. Tämä on kaikkien yhteinen
etu, hän arvioi.
Latvia odottaa
innokkaana kutsua
Latvian presidentti Vaira Vike-Freiberga totesi
kylmän sodan viimeisen muodollisen sivun
vastikään kääntyneen Latviassa, kun Skrundan
tutka-asema lokakuussa purettiin ja venäläinen
sotilashenkilökunta lähti Latviasta ennen sovittua
takarajaa.
- Jo sopimus ja sen toimeenpano osoittavat
radikaalia siirtymistä pois kylmän sodan
ajattelusta ja edustavat siirtymistä uudelle
pohjalle Latvian ja Venäjän välisissä suhteissa,
Freiberga totesi.
Myös Latvia odottaa innokkaasti kutsua EU:n
jäsenyysneuvotteluihin.
- Kutsu tämän vuosisadan viimeisessä kuussa
osoittaisi mitä sopivimmalla symbolilla, että
kylmä sota on todella ohi ja että geopoliittiset
intressipiirit ovat todella mennyttä aikaa.
Jaettu Eurooppa
yhtenäiseksi
mahdollisimman pian
Viron presidentti Lennart Meri piti kohtuullisena,
että EU:n uusien jäsenmaiden odotetaan
täyttävän tietyt ehdot.
- Samoin on kohtuullista, että lähentymisprosessi
on niin pitkä kuin on tarpeen, mutta myös niin
lyhyt kuin mahdollista. Kymmenen vuotta Berliinin
muurin murtumisen jälkeen meidän kaikkien
pitäisi työskennellä jaetun Euroopan
yhdentämiseksi niin pian kuin mahdollista, Meri
totesi.
Meri tähdensi myös hyviä suhteita Itä-Euroopan
maihin ja etenkin Venäjään ja Ukrainaan uudelta
pohjalta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.
Hänen mukaansa Venäjä vain ei ole vielä
tarttunut uuden aikakauden tarjoamiin
mahdollisuuksiin.
- Joillekin moskovalaispoliitikoille kylmä sota
näyttää jatkuvan, Meri viittasi Tshetshenian
tilanteeseen.
Meren mukaan vapaat kansat eivät koskaan
pystyttäisi uutta Berliinin muuria. Hän arvioi, että
uusista rajalinjoista varoittavat silti usein
säilyttäisivät entiset vaikutuspiirit.
- Uuden maailmamme täytyy kuitenkin olla vapaa
tällaisesta ajattelusta, Meri sanoi.
STT-IA
8.11.1999
Politiikka -sivulle
|