Viikon varrelta - ulkomaat lyhyesti
Viikinkien Vinland paikannettu Amerikassa?
Ruotsalainen tutkija uskoo löytäneensä tarkan sijainnin, jossa Viikinkien oletettu siirtokunta sijaitsi Pohjois-Amerikassa. Islannin muinaissaagat kutsuvat lännessä sijainnutta siirtokuntaa nimellä Vinland.
Moni historioitsija uskoo, että Pohjolan viikingit löysivät ensimmäisinä eurooppalaisina meritien Amerikkaan. Heidän oletetaan saapuneen Uudelle mantereelle Grönlannin kautta noin vuonna 1000. Kolumbus saapui Amerikkaan 500 vuotta myöhemmin.
Historian professori Mats Larsson perustaa päätelmänsä Vinlandin sijainnista siihen, että Yhdysvaltain koilliskulman Mainen osavaltiosta on löydetty viikinkien hopeakolikko. Muita viitteitä siirtokunnasta on löydetty Kanadan itärannikon Newfoundlandista.
Larsson arvioi Politik i Norden -lehdelle, että Vinlandin siirtokunta sijaitsi Kanadan puolella Nova Scotiassa. Siirtokunnan täsmällinen paikka oli hänen mukaansa nykyisen Yarmouthin kaupungin pohjoispuolella, Chegoggia-joen rannalla.
Noin 60 viikingin uskotaan asuneen Vinlandissaan kaksi talvea.
Berliinin valtiopäivätalon remontti susi?
Berliinin valtiopäivätalon perin kallis kunnostustyö uhkaa osoittautua sudeksi. 330 miljoonaa dollaria (yli 1,8 mrd. Suomen markkaa) maksaneen remontin viimeisin puute paljastui, kun Saksan parlamentaarikot saivat niskaansa katon läpi vuotanutta vettä.
- Sade valui uuteen huoneeseemme puolueen kokoontumisen aikana. Lisäksi pulmia on ilmennyt ilmanvaihdossa ja puhemikrofoneissa, puhisi sosiaalidemokraattien edustaja Wilhelm Schmidt.
Valtiopäivätalon remontista vastasi brittiarkkitehti Sir Norman Foster. Ongelmien paljastumisen jälkeen parlamentin viranomaiset leikkasivat Fosterin palkkiosta kaksi miljoona dollaria.
Saksan valtiopäivätalo tuhoutui pahoin mystisessä tulipalossa vuonna 1933. Palo tapahtui pian Adolf Hitlerin valtaannousun jälkeen.
Vähemmistöjä syrjitään Kosovossa
Väkivallan ilmapiiri vallitsee Kosovossa ja
vähemmistöjä syrjitään, selviää keskiviikkona
julkistetusta YK:n raportista.
- Kosovon vähemmistöjen yleistilanne on
huolestuttava, sanotaan YK:n pakolaisjärjestön
UNHCR:n raportissa.
Noin 200 000 vähemmistöihin kuuluvaa, lähinnä serbejä ja mustalaisia, on paennut Kosovosta kesäkuusta lähtien. NATO lopetti tuolloin maakunnan pommitukset.
Ihmiset lähtivät
kodeistaan lähinnä kaupungeista; esimerkiksi
Pristinaan jäi vain noin 500 serbiä.
- Suurin osa heistä (serbeistä) elää eristyksissä ja
he ovat riippuvaisia humanitaarisesta ruoka- ja
terveydenhuoltoavusta, todetaan raportissa.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ on vedonnut kosovolaisiin, jotta nämä ymmärtäisivät, että väkivalta vaarantaa Kosovon kansainvälisen maineen.
- Kansainvälinen yhteisö tuli Kosovoon suojelemaan ihmisoikeuksia, eikä tekemään tietä uudelle etnisiin vähemmistöihin kohdistuvaan välivallan aallolle, lausunnossa sanotaan.
Schröder: Kiina mukaan G8-ryhmään
Jos Venäjä voi olla jäsen johtavien teollisuusmaiden ryhmässä, niin myös Kiinan pitäisi voida liittyä G8-maihin, sanoo Saksan liittokansleri Gerhard Schröder torstaina ilmestyvässä Die Zeit -viikkolehdessä.
Schröder toteaa lehden haastattelussa, että hän odottaa EU:n komission tukevan Saksan ja Ranskan kantaa, jonka mukaan Kiinan tulisi liittyä Maailman kauppajärjestöön WTO:hon niin pian kuin mahdollista.
Samalla hän sanoo, että
länsimaiden tulisi harkita Kiinan ottamista
mukaan rikkaiden teollisuusmaiden ryhmään niin
että siitä jonain päivänä tulisi G9-ryhmä.
- On vaikea perustella, miksi Venäjän täytyisi olla
ryhmän jäsen poliittisista ja taloudellisista syistä,
mutta Kiinan ei, Schröder sanoo.
Alkuperäiset G7-maat ovat Yhdysvallat, Kanada, Britannia, Ranska, Saksa, Italia ja Japani. Venäjän osallistuessa ryhmän kokouksiin sitä kutsutaan G8-ryhmäksi.
Ruotsin asevelvollisuus siirtymässä vapaaehtoisille
Ruotsin varusmiehistä yhä useampi on halunnut palvelukseen vapaaehtoisesti, kertoo tuore tutkimus.
Kutsuntaviranomaisten ja henkisen maanpuolustushallinnon tekemästä tutkimuksesta käy ilmi, että noin puolet 18-vuotiaista haluaa asepalvelukseen ja näistä 85 prosenttia myös suorittaa sen. Sitä vastoin niistä nuorista, jotka eivät halua armeijaan, vain 25 prosenttia määrätään palvelukseen.
Tämä on johtanut siihen, että asepalvelusta suorittavat ovat nykyään motivoituneempia ja usein myös paremmin koulutettuja kuin aiemmin.
Vasten tahtoaan sotaväkeen joutuvat useimmiten käytännön ammattien opiskelijat. Esimerkiksi rakennus-, sähkö- tai kuljetusalan opiskelijoita kutsutaan asepalvelukseen, koska heidän taitojaan voidaan hyödyntää sotilastoiminnassa.
Tutkimuksesta käy myös ilmi, että nykyään nuoret ovat eniten kiinnostuneita siitä, mitä armeija antaa heille yksilöinä. Vähemmän ollaan kiinnostuneita asevelvollisuuden merkityksestä maanpuolustukselle.
Tutkimuksen taustalla on Ruotsin maanpuolustuksessa tehdyt muutokset, joiden myötä asevelvollisten määrää ollaan vähentämässä huomattavasti. Seuraavien kahden vuoden aikana varusmiespalveluksen suorittaa vain 15 000 nuorta, kun määrä aiemmin on ollut yli 40 000.
Murhatun Sarksjanin veljestä Armenian uusi pääministeri
Armenian presidentti on nimittänyt murhatun Vazgen Sarksjanin veljen maan uudeksi pääministeriksi.
Aram Sarksjan, 38, on edeltäjänsä nuorempi veli ja poliitikkona varsin kokematon. Hän on valmistunut arkkitehdiksi ja työskennellyt viimeksi sementtitehtaan johtajana.
Hallitusvastuussa olevat puolueet olivat aiemmin päivällä nimenneet Aram Sarksjanin pääministeriehdokkaakseen.
Vazgen Sarksjan ja seitsemän muuta poliittista johtohenkilöä sai surmansa Armenian parlamentissa sattuneessa verilöylyssä viikko sitten.
Venäjä kokeili ohjustorjuntajärjestelmää
Venäjä on laukaissut lyhyen matkan ohjustentorjuntaraketin ensimmäisen kerran kuuteen vuoteen, kertoi uutistoimisto Interfax keskiviikkona. Koelaukaisu tehtiin Kazakstanin tukikohdasta.
Venäjän strategisten ohjusjoukkojen komentajan Vladimir Jakovlevin mukaan kokeen tarkoituksena oli testata ohjusten toimintavalmiutta ja niiden käyttöikää. Jakovlev sanoi, että laukaistu ohjus oli osa Moskovan puolustusjärjestelmää.
Kenraalin mukaan koelaukaisu voidaan nähdä myös osana Venäjän mahdollista vastausta, mikäli Yhdysvallat yksipuolisesti hylkää ABM-ohjustentorjuntasopimuksen.
Yhdysvallat on viime aikoina yrittänyt suostutella Venäjää muuttamaan vuonna 1972 tehtyä ABM-sopimusta siten, että se voisi rakentaa uuden ohjuspuolustusjärjestelmän. Venäjä on jyrkästi kieltäytynyt muuttamasta sopimusta, jota se pitää koko aseriisunnan kulmakivenä.
EU jatkaa keskustelua serbiopposition kanssa
Euroopan unioni jatkaa yhteyksiään Serbian oppositiovoimien kanssa. Asiasta päätettiin Suomen, Portugalin ja EU:n sekä opposition edustajien keskusteluissa tiistaina Budapestissa.
- EU:n troikan korkeat virkamiehet tapasivat tiistaina Budapestissa Serbian demokraattisten voimien edustajia, kertoi puheenjohtajamaa Suomi lyhyessä tiedotteessa.
Tapaamisessa sovittiin yhteyksien jatkamisesta. Tiedotteessa ei kerrottu, keitä serbipuolelta osallistui tapaamiseen, eikä siinä myöskään tarkennettu neuvottelujen sisältöä.
Ensimmäinen tapaaminen osapuolten välillä oli Luxemburgissa lokakuun alkupuolella, kun EU oli kutsunut serbiopposition edustajia ulkoministerikokoukseensa. Tuolloin tärkeimmät oppositiopuolueet boikotoivat kokousta.
Koonnut: IA
5.11.1999
