Viikon varrelta - kotimaan talousuutisia lyhyesti
Eläketurvakeskuksen Lundqvist: Eläkeläisten taitettu indeksi uuteen malliin
Eläkeläisten ankarasti arvostelema ns. taitettu indeksi ei ole myöskään Eläketurvakeskuksen suunnittelu- ja laskentaosaston päällikön Bo Lundqvistin mieleen.
Hän sanoi torstaina Työeläkepäivillä, että nykyinen eläkeindeksijärjestelmä reagoi huonosti talouden suhdannevaihteluihin.
- Kun taloudessa menee keskimääräistä paremmin, yli 65-vuotiaiden eläkkeiden nousu jää vähäiseksi. Tämä aiheuttaa helposti närää, hän selvitti Työeläkepäivän kokoustauolla torstaina.
Talouden taantuessa eläkkeet eivät toisaalta vastaavasti laske samaa tahtia kuin palkat, mutta eläkekustannusten osuus nousee.
Lundqvistin mielestä nykyistä parempi vaihtoehto
olisi ns. sopeutusindeksi.
- Se toisi taitettua
indeksiä vastaavat säästöt, mutta seuraisi
paremmin talouden kehitystä, hän sanoi.
Nykyisestä indeksistä päätettiin vuonna 1996. Lundqvistin mukaan laman aiheuttama kiire saattoi olla syy siihen, ettei lopputulos ole paras mahdollinen.
Indeksin kehityksestä riippuu eläkkeiden nousu. Yli 65-vuotiaiden indeksissä otetaan huomioon hintojen yleinen nousu ja 20 prosenttia palkkojen noususta. Alle 65-vuotiaiden eläkkeissä palkkojen noususta otetaan huomioon 50 prosenttia.
Ruotsalaismallinen sopeutusindeksi olisi sidottu ansiotasoon, mutta siitä olisi nipistetty tietty, ennalta sovittu osuus pois.
Lundqvist myönsi, ettei sen määrittely ole aivan ongelmatonta. Hänen mielestä talouden muutoksia seuraavan indeksin tarve korostuu yhteisvaluutan oloissa, jos taloudessa on ongelmia eri aikaan kuin koko euro-alueella.
Paikallisosuuspankkien liikevoitto kasvoi yli kolmanneksen
Paikallisosuuspankkien liikevoitto kasvoi tammi-syyskuussa yli kolmanneksen vuoden takaisesta eli 95:stä 129 miljoonaan markkaan. Ryhmän mukaan parannus johtui kulujen ja luottotappioiden vähenemisestä. Myös rahoituskate parani 3,9 prosenttia eli 12 miljoonaa 308 miljoonaan markkaan.
Vuoden viimeisestä neljänneksestä paikallisosuuspankit odottavat vuoden parasta, joten myös koko vuoden liikevoiton odotetaan kohenevan.
Paikallisosuuspankkien kuluja pienensi lähinnä Osuuspankkien vakuusrahaston maksujen sekä pankkiryhmän perustamisesta johtuneiden kertaluonteisten kulujen poistuminen. Ryhmän luottokanta on kasvanut vuodessa vajaat 9 prosenttia ja talletuskanta runsaat kaksi prosenttia.
Paikallisosuuspankkiryhmään kuuluu 43 itsenäistä osuuspankkia. Niiden yhteenlaskettu tase oli syyskuun lopussa 11,2 miljardia markkaa eli 0,3 miljardia suurempi kuin vuodenvaihteessa.
OKO-konsernin tammi-syyskuun liikevoitto 80 miljoonaa euroa
OKO-konsernin liikevoitto kasvoi tammi-syyskuussa 41 prosenttia vuoden takaista suuremmaksi. Se oli nyt 80 miljoonaa euroa eli 474 miljoonaa markkaa, kun se vuotta aiemmin oli 56 miljoonaa euroa.
Konserni arvioi myös koko vuoden liikevoiton kasvavan selvästi vuoden takaista paremmaksi. Pankin mukaan tammi-syyskuun tulosta paransivat vuoden alussa saatu lähes 17 miljoonan euron luovutusvoitto osakkeista sekä toimintakulujen pienentyminen. Korkokaupan tulos sen sijaan jäi huhti-syyskuussa epätyydyttäväksi.
Konsernin rahoituskate pieneni luotonannon kasvusta huolimatta vuoden takaisesta vajaalla 2 miljoonalla eurolla ja oli nyt 80 miljoonaa euroa. Sitä heikensivät luottomarginaalien kapeneminen sekä OKOn keskuspankkitoiminnan väheneminen.
Luottokanta kasvoi vuodenvaihteesta 14,8 prosenttia ja vuoden takaisesta 22 prosenttia ja oli syyskuun lopussa 4,4 miljardia euroa.
Op-ryhmän liikevoitto kasvoi tammi-syyskuussa 329 miljoonaan euroon
Osuuspankkiryhmän liikevoitto nousi tammi-syyskuussa 17 prosenttia vuoden takaista suuremmaksi. Liikevoittoa kertyi nyt 329 miljoonaa euroa eli runsaat 1,95 miljardia markkaa, kun se vuotta aiemmin oli 280 miljoonaa euroa.
Myös koko vuoden liikevoiton odotetaan olevan parempi kuin viime vuonna, vaikka kolmannen vuosineljänneksen tulos jäi tuottojen vähenemisen vuoksi hieman odotettua pienemmäksi eli 96 miljoonaan euroon. Sekin oli silti vuoden takaista parempi.
Lisäksi alkuvuonna marginaaleja kaventaneen pankkien hintakilpailun kuumin vaihe näyttäisi nyt olevan ohi, Op-ryhmä arvioi osavuosikatsauksessaan.
Tammi-syyskuun tulosta on parantanut varsinkin luotto- ja takaustappioiden vähentyminen viime vuoden 86 miljoonasta eurosta 25 miljoonaan euroon. Rahoituskate sen sijaan oli tammi-syyskuussa 500 miljoonaa euroa eli 1,6 prosenttia vuoden takaista pienempi.
Op-ryhmän luottokanta kasvoi tammi-syyskuussa 10,4 prosenttia 17,7 miljardiin euroon ja sijoitusrahastojen pääoma kasvoi 78 prosenttia 0,8 miljardiin euroon.
Osavuosikatsauksesta selviää myös, että osuuspankkienkin asiakkaat hoitavat pankkiasiansa yhä useammin Internetin tai puhelimen välityksellä.
Ryhmän verkkopalvelusopimusten määrä kasvoi tammi-syyskuussa 23 prosenttia 420 000:een ja GSM-sopimusten määrä 66 prosenttia 160 000:een.
Osuuspankkiryhmän lukuihin on yhdistelty Osuuspankkikeskus-OPK osuuskunnan konsernin, OKO-konsernin, OPK:n 246 jäsenosuuspankin ja niiden suurimpien tytäryhtiöiden tiedot.
Viisi yhtiötä hakee kolmatta GSM-toimilupaa
Viisi yhtiötä ilmoitti keskiviikkona päättyneeseen määräaikaan mennessä hakevansa Suomen kolmannen GSM-900 matkaviestinverkon toimilupaa.
Valtakunnallisesta toimiluvasta ovat kiinnostuneet Globetel, Suomen 2G, Tele 1 Europe in Finland ja Telia Mobile. Alueellista lupaa hakee RSL Com Finland, kertoi viestintäneuvos Antti Kohtala liikenneministeriöstä.
Neljällä toimilupaa hakevista teleyrityksistä on jo toimintaa Suomessa. Suomen 2G on perustettava yhtiö, jonka omistajina ovat kolmannen sukupolven matkaviestinnän toimiluvan saaneen Suomen 3 G Oy:n suomalaiset omistajat.
Varsinainen toimilupahakemus on jätettävä joulukuun alkuun mennessä. Liikenneministeriö odottaa Kohtalan mukaan kolmannen toimiluvan lisäävän kilpailua matkaviestinmarkkinoilla. Nykyiset GSM-900 -verkon luvat ovat Radiolinjalla ja Soneralla.
KKK:n Mattila: Yritysten sukupolvenvaihdoksia uhkaa aikapommi
Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Pauli K. Mattila vaatii hallitusta täyttämään lupauksensa edistää yritysten sukupolvenvaihdoksia.
- Sukupolvenvaihdoksia uhkaa verotuksen aikapommi, jonka vuoksi jokainen yrittäjäpolvi joutuu kalliisti ostamaan oman yrityksensä uudestaan.
- Yrityksen siirtämisestä lapselle voi aiheutua niin merkittäviä veroseuraamuksia, että sukupolvenvaihdos ei voi onnistua, sanoi Mattila keskiviikkona Kuopion kauppakamarin tilaisuudessa.
Hän muistutti, että suuret ikäluokat lähestyvät ikää, jolloin aletaan harkita yrityksen siirtoa seuraavalle sukupolvelle. 20 vuotta sitten voimaan tulleet sukupolvenvaihdosta koskevat perintö- ja lahjaverolain säännökset ovat Mattilan mielestä vanhentuneet ja menettäneet tehonsa.
- Lakia on muutettava niin, että palataan lähtöruutuun. Yritysvarallisuudesta tulisi ottaa verotuksen kohteeksi esimerkiksi 30 prosenttia verotusarvosta.
Mattila esittää myös perintö- ja lahjaveron maksuaikaan pidennystä.
Data Fellowsin listautumisanti ylimerkittiin 35-kertaisesti
Salaus- ja viruksentorjuntaohjelmistaan tunnetun tietoturvayhtiö Data Fellowsin listautumisannissa instituutioanti ylimerkittiin noin 35-kertaisesti ja yleisöanti noin 31-kertaisesti. Yhden osakkeen hinnaksi on päätetty 7,7 euroa osakkeelta, kun alustava haarukka oli 6,4-7,7 euroa, Data Fellows ilmoitti tiistaina.
Yleisöannissa tehtiin merkintöjä yli 33 000. Merkintöjen suuren määrän vuoksi yleisöannin kokoa lisättiin liki 30 prosenttia siirtämällä osa instituutioannin osakkeista yleisöantiin.
Yleisölle suunnatut osakkeet jaetaan sijoittajien kesken tasan siten, että jokainen saa 25 osaketta riippumatta siitä, kuinka paljon oli niitä merkinnyt.
Data Fellowsin listautumisannissa oli tarjolla yhteensä 6,26 miljoonaa osaketta eli 24,2 prosenttia yhtiön osakepääomasta. Kaupankäynti yhtiön osakkeella alkaa Helsingin pörssin prelistalla näillä näkymin perjantaina ja päälistalla ensi viikon tiistaina.
Ruotsin laivojen suosio laski
Suomen ja Ruotsin välisen laivaliikenteen matkustajamäärä jäi tammi-syyskuussa 224 000 matkustajaa pienemmäksi kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten. Viron laivaliikenteen matkustajamäärä kasvoi syyskuun merenkulkutilaston mukaan samaan aikaan 364 000 matkustajalla.
Laivaliikenteen matkustajamäärä nousi vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana 158 055 matkustajaa suuremmaksi kuin vuotta aiemmin. Ulkomaanliikenteen laivoilla tehtiin vajaat 12,6 miljoonaa matkaa.
Ruotsin liikenteen osuus kaikista ulkomaanliikenteen laivamatkoista oli 7,5 miljoonaa matkaa ja Viron liikenteen 4,7 miljoonaa matkaa. Luvut kertovat saapuneiden ja lähteneiden matkustajien yhteismäärän.
Venäjän liikenteessä oli tammi-syyskuussa 191 000 matkustajaa ja Saksan liikenteessä 147 000 matkustajaa. Matkustajamäärät kasvoivat jonkin verran viime vuodesta.
Säästöpankkien luotot kasvoivat 18,7 prosenttia
Säästöpankkien luotonanto lisääntyi tammi-syyskuussa voimakkaasti. Niiden lainakanta kasvoi 18,7 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta ja nousi syyskuun lopussa 21,3 miljardiin markkaan. Viime vuoden syyskuussa luottokanta oli 17,9 miljardia markkaa.
Talletukset kasvoivat samaan aikaan 11,0 prosenttia. Syyskuun lopussa säästöpankkien yhteenlaskettu talletuskanta kohosi 25,2 miljardiin markkaan, kun se vuotta aiemmin oli 22,7 miljardia.
Säästöpankkien liikevoitto laski tammi-syyskuussa 24 miljoonaa markkaa viime vuoden ennätystasosta ja oli 284 miljoonaa markkaa.
Säästöpankkiliiton toimitusjohtajan Markku Ruudun mukaan liikevoiton lasku johtui kilpailun kiristymisestä. Hän arvioi koko vuoden tuloksen nousevan markkamääräisesti samalle tasolle kuin viime vuonna.
Hoitamattomia luottoja säästöpankeilla oli 247 miljoonaa markkaa eli hieman vähemmän kuin vuosi sitten. Säästöpankkien vakavaraisuusaste oli syyskuun lopussa 14,1 prosenttia. Niiden omat varat nousivat 2 280 miljoonaa markkaa. Säästöpankkien yhteenlaskettu tase kasvoi 29,6 miljardista 33,2 miljardiin markkaan.
Aktian liikevoitto kasvoi 94 miljoonaan
Aktia-pankin liikevoitto kasvoi tammi-syyskuussa 94 miljoonaan markkaan, mikä oli 19,3 miljoonaa markkaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Pankin mukaan sekä otto- että antolainauksessa volyymi kasvoi jopa odotettua enemmän, mutta tiukkojen korkomarginaalien vuoksi tulos ei parantunut samassa suhteessa kuin vuotta aiemmin.
Aktian ottolainaus kasvoi alkuvuonna 14 prosenttia vajaaseen 9,8 miljardiin ja antolainaus 22,9 prosenttia liki 9,6 miljardiin markkaa. Rahoituskate koheni 1,1 prosenttia 248 miljoonaan markkaan.
Kukuvan vuosineljänneksen aikana Aktia odottaa rahoituskatteen jonkin verran paranevan lyhyiden korkojen nousun ja pankin oman prime-koron korotuksen myötä. Jos markkinatilanteessa ei tapahdu isoja muutoksia, koko vuoden tuloksen odotetaan olevan alkuvuoden mukainen.
Koonnut: IA
5.11.1999
