Maailman maatalousviennin arvo 553 mrd dollaria
OECD:n maatalouden tuki kasvoi uudelleen 1998
Maatalouden saama tuki kasvoi OECD-maissa viime vuonna ensimmäisen kerran sen jälkeen, kun maatalouskauppaa ja tuotantoa ryhdyttiin tervehdyttämään viime vuosikymmenen puolivälissä. Maatalouden kokonaistuki kasvoi OECD:n keräämien tietojen mukaan 27,5 miljardia ecua ja kohosi 324 miljardiin ecuun.Markoissa maatalouden kokonaistuki nousi euron muuntokurssilla laskettuna 1 926 miljardiin markkaan.
Asukasta kohti OECD-maat tukivat maataloutta keskimäärin 223 eculla, kun tuki vuotta aiemmin oli 198 ecua. Asukasta kohti laskettu OECD-maiden maatalouden tuki oli siten noin 1 325 markkaa.
Syynä maataloustuen kasvuun oli ylituotannon lisääntyminen ja maailmanmarkkinahintojen lasku. Tuki kasvoi, koska markkinahintojen laskun ei annettu siirtyä kuluttajahintoihin ja se kompensoitiin tuottajahinnoissa.
OECD-maiden maataloustuotannon arvo oli viime vuonna 583,0 miljardia ecua eli 23,2 miljardia ecua pienempi kuin vuotta aiemmin.
Monissa OECD-maissa lisättiin viime vuonna maatalouden tukea ja markkinoiden suojelua. OECD on huolissaan kehityksestä, joka saattaa OECD:n ekonomistien mukaan vaarantaa runsaan vuosikymmenen jatkuneen maatalouspolitiikan uudistamisen ja maatalouskaupan esteiden purkamisen jatkumisen.
- Maatalouspolitiikan viime vuoden kehitys viittaa siihen, että maatalousreformi ja kaupan vapauttaminen ovat vaarassa pysähtyä tai jopa kääntää suuntaa, kun markkinoilla ilmenee paineita, varoitti OECD. Sen mukaan tapahtunut osoittaa hyvin maatalousreformin haurauden.
Yli puolet tuesta kaupan hinnoissa
Maataloustuesta kuluttajat maksoivat viime vuonna yli puolet korkeampina elintarvikkeiden hintoina kaupassa. Kuluttajien maksama tuki oli OECD:n katsauksen mukaan 190,3 miljardia ecua. Verovaroista tuottajille maksettiin tukea 159,5 miljardia ecua.
Maataloustuen kehityksen keskeisenä mittarina käytetty tuottajatuki nousi viime vuonna 216,6 miljardista ecusta 244,7 miljardiin ecuun. Vaikka tukijärjestelmiä on uudistettu, maksettiin tuottajatuesta viime vuonna edelleen 166,7 miljardia ecua eli 68 prosenttia suorana hintatukena.
Tuottajille eri muodoissa maksetun maataloustuen osuus maataloustuotannon arvosta nousi viime vuonna 32 prosentista 37 prosenttiin. OECD-maiden maatalouspolitiikan uudistamisen alkaessa 70-luvun puolivälissä tuottajatuen osuus tuotannon arvosta oli keskimäärin 41 prosenttia.
Suhteellisesti korkeinta tukea maataloudelle maksoivat viime vuonna Sveitsi, Norja, Islanti ja Japani. Sveitsissä tuottajatuen osuus tuotannon arvosta nousi viime vuonna 68 prosentista 73 prosenttiin, Norjassa 65 prosentista 70 prosenttiin ja Japanissa 61 prosentista 63 prosenttiin.
Elintarpeiden hintataso suhteessa maailmanmarkkinahintoihin oli viime vuonna korkein Sveitsissä. Maan kuluttajahinnat olivat 2,63 kertaa korkeammat kuin markkinahinnat. Japanissa suhde oli 2,13, Norjassa 2,12, Euroopan unionissa 1,48 ja Yhdysvalloissa 1,03.
EU ja Yhdysvallat suurimmat tukijat
Määrällisesti eniten rahaa maatalouden tukemiseen käyttivät viime vuonna Euroopan unioni, Yhdysvallat ja Japani.
EU:n maatalouden saama tuki nousi 108,5 miljardista ecusta 127,2 miljardiin ecuun ja Yhdysvaltain maatalouden tuki 70,1 miljardista 87,0 miljardiin ecuun. Japanin maatalouden tuki laski 56,5 miljardista 50,8 miljardiin ecuun.
EU-maiden kuluttajien kaupan hinnoissa maksama maatalouden tuki oli viime vuonna 69,0 miljardia ecua. Veronmaksajina he maksoivat tukea 58,6 miljardia ecua. EU:n tuottajatuki nousi 96,7 miljardista ecusta 116,1 miljardiin ecuun. Suhteessa tuotannon arvoon tuottajatuki nousi 38 prosentista 45 prosenttiin.
Yhdysvalloissa kuluttajat maksoivat maatalouden tuesta viime vuonna korkeampina vähittäishintoina 22,5 miljardia ecua ja veronmaksajina 66,0 miljardia ecua. Yhdysvaltain tuottajatuen osuus maatalouden tuotannon arvosta nousi 14 prosentista 22 prosenttiin ja oli 42,0 miljardia ecua.
Henkeä kohti laskettuna EU ja Yhdysvallat tukivat maatalouttaan lähes yhtä paljon. EU:n henkeä kohti laskettu tuki oli 341 ecua, kun jokainen Yhdysvaltain kansalainen tuki maataloutta 325 eculla. Sveitsin henkeä kohti laskettu maatalouden tuki oli 786 ecua, Norjan 573 ecua ja Japanin 402 ecua.
Eniten OECD-maat tukevat riisin, maidon, sokerin ja lampaanlihan tuotantoa. Tuen osuus riisin tuottajahinnasta nousi viime vuonna 73 prosentista 74 prosenttiin.
Maidon tuottajahinnasta tuen osuus kohosi 58 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli 49 prosenttia. Sokerin tuottajahinnasta tukea oli 43 prosenttia. Lampaanlihan tuki oli 52 prosenttia tuottajahinnasta.
Länsi-Eurooppa oli selvästi suurin viejä
Maataloustuotteiden viennin arvo oli Maailman kauppajärjestön WTO:n mukaan viime vuonna 553 miljardia dollaria. Siitä Länsi-Euroopan maiden osuus oli 236 miljardia dollaria, Pohjois-Amerikan 99,9 miljardia dollaria ja Aasian maiden 99,3 miljardia dollaria.
Latinalaisen Amerikan maiden maataloustuotteiden vienti oli viime vuonna 65,6 miljardia dollaria, Itä-Euroopan maiden ja entisen Neuvostoliiton alueen 25,0 miljardia dollaria ja Afrikan maiden 20,9 miljardia dollaria. EU ja Yhdysvallat olivat suurimpia maatalousviejiä.
Maatalousviennin osuus koko maailman tavaraviennistä oli WTO:n tilastojen mukaan vajaat 14 prosenttia. Tavaraviennin arvo nousi kauppajärjestön vuosikatsauksen mukaan viime vuonna 4 018 miljardiin dollariin. Palvelukaupan viennin arvo nousi samaan aikaan 1 290 miljardiin dollariin.
Tavarakaupan suurimmat viejät olivat viime vuonna Euroopan unioni, Yhdysvallat, Japani, Kanada ja Kiina sekä Hongkong.
EU:n viennin arvo oli 813,8 miljardia dollaria, USA:n 683,0 miljardia dollaria ja Japanin 388,0 miljardia dollaria. Kanadan vienti oli 214,3 miljardia dollaria, Kiinan 183,8 miljardia dollaria ja Hongkongin 174,1 miljardia dollaria.
Samat olivat myös suurimpia tuojia. Suurin tuoja oli Yhdysvallat, jonka tuonti nousi 944,6 miljardiin dollariin. EU:n tuonti oli 801,4 miljardia dollaria, Japanin 280,5 miljardia dollaria, Kanadan 205,0 miljardi dollaria, Hongkongin 188,7 miljardia dollaria ja Kiinan 140,2 miljardia dollaria.
Vientiosuus korkea Uudessa- Seelannissa ja Australiassa
Maatalouden osuus koko tavaraviennistä on OECD-maista korkein Islannissa, Uudessa-Seelannissa ja Australiassa. Vuonna 1997 maatalouden osuus oli WTO:n mukaan 75 prosenttia, 61 prosenttia ja 30 prosenttia niiden koko viennistä.
Uruguayssa maatalouden osuus viennistä oli 61 prosenttia, Argentiinassa 53 prosenttia, Chilessä ja Kolumbiassa 37 prosenttia ja Brasiliassa 35 prosenttia.
Länsi-Euroopan maiden viennistä 177,9 miljardia dollaria meni viime vuonna Länsi-Eurooppaan, 13,6 miljardia dollaria itäiseen Eurooppaan, 12,7 miljardia dollaria Aasiaan ja 11,2 miljardia dollaria Pohjois-Amerikkaan.
Vastaavasti Pohjois-Amerikan viennistä meni Aasiaan 31,4 miljardia dollaria, Pohjois-Amerikkaan 29,9 miljardia dollaria, Länsi-Eurooppaan 16,3 miljardia dollaria ja Latinalaiseen Amerikkaan 14,4 miljardia dollaria.
Aasian maiden viennistä pääosa eli 58,8 miljardia dollaria suuntautui Aasian maihin. Sen jälkeen suurin markkina oli Länsi-Eurooppa, jonne niiden vienti oli 18,2 miljardia dollaria. Aasian maiden vienti Pohjois-Amerikkaan oli 11,1 miljardia dollaria.
Latinalaisen Amerikan maiden suurin markkina oli Länsi-Eurooppa, jonne vienti oli 20,9 miljardia dollaria. Niiden vienti Pohjois-Amerikkaan oli 16,7 miljardia dollaria, muualle Latinalaiseen Amerikkaan 13,1 miljardia dollaria ja Aasiaan 8,5 miljardia dollaria.
STT-IA
5.11.1999
