Valtaosa suomalaisista poliiseista työssään hyviä
Provosointi ja väärinkäytökset eivät kuulu rooliin
Suomalainen poliisi syyllistyy äärimmäisen harvoin väärinkäytöksiin tai toimintaan, jota ei voi hyväksyä. Suomalainen poliisi ei myöskään turhaan provosoi kansalaisia, selviää tutkija Timo Korander väitöskirjatyön alustavista tuloksista.Koranderin mukaan suomalainen poliisikulttuuri ei ole huolestuttavan eristäytynyt eikä omalakinen, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa tai Britanniassa. Koranderin mielestä syynä tähän on poliisiemme ammattitaitoisuus ja kurinalaisuus sekä keskeisesti hyvinvointiyhteiskunta.
Kansainvälisesti verrattuna suomalaiset nais- ja miespoliisit erottuvat työlleen omistautuneiksi ja kykeneviksi toimimaan poliisien koskevien säädösten mukaan.
Kuopion yliopistolle kriminologisen sosiologian väitöskirjaansa valmisteleva tutkija seurasi poliisin toimintaa kahden vuoden aikana eri puolilla Helsinkiä. Tutkimus on laatuaan ensimmäinen Suomessa.
Tavallista väkeä
Suomalainen poliisi ei eroa tavallisesta kansalaisesta arvoiltaan ja asenteiltaan. Suomalaisten arvostamat piirteet näkyvät poliiseissa. Näitä ovat rehellisyys, reiluus, luotettavuus, kurinalaisuus sekä järjestyksen ja siisteyden kaipuu.
Toisaalta myös liiallinen pidättyvyys, vieraan ja uuden epäily ja pelko näkyvät poliiseissa.
Selkeään rasistiseen toimintaan tutkija ei törmännyt. Sen sijaan hän huomasi stereotyyppistä suhtautumista vähemmistöihin ja karkean maskuliinista sisäistä kielenkäyttöä.
Reinikaiset ja muut poliisit
Tutkija on löytänyt neljä poliisityyppiä. Virtahanskat ovat tosimieskonstaapeleja, jotka uskovat voimankäyttöön, nopeuteen, välineisiin, tekniikkaan ja taktiikkaan. He haluavat lopettaa rikollisuuden ja saada rikollisille rangaistuksen.
Reinikaiset taas ovat orientoituneet lähipoliiseiksi. He inhoavat hätäilyä ja hötkyilyä. Reinikaiset tahtovat aidosti auttaa ihmisiä ongelmissaan ja yhdistelevät poliisien palvelu-, sosiaali- ja mielenterveystyöntekijän rooleja.
Sekä virtahanskat että reinikaiset voivat kyynistyä ja muuttua passiivisiksi. Tällöin heistä tulee lyijytaskuja, jotka ovat töitä vältteleviä virkamiehiä.
Esimiestehtäviin tähtääviä kunnianhimoisia ja uratietoisia poliiseja tutkija luonnehtii professionaaleiksi. He kouluttavat itseään sekä ammatillisesti että akateemisesti.
- Poliisipäällystö ei koostu vain professionaaleista. Miehistön mukaan osa nuorista esimiehistä on omaneduntavoittelijoita ja pyrkyreitä ja jotkut vanhanajan pomot brezhneviläisiä diktaattoreita, tutkija huomauttaa.
Korander määritteleekin hyvän poliisin siten, että hänessä on aineksia kaikista näistä äärityypeistä, mutta myös kykyä vaihdella rooleja tarpeen mukaan. Näitä hyviä poliiseja on tutkijan mukaan valtaosa poliiseista.
Poliisi ei provosoi
Poliisien henkiset työkalut eli kulttuurin ominaisuudet ovat tunne missiosta, toimintahakuisuus, vanhempana kyynisyys ja pessimismi, lähes jatkuva epäily, ammatillinen eristäytyminen, keskinäinen solidaarisuus, voimaa uhkuva maskuliinisuus, moraalinen ja poliittinen konservatiivisuus sekä käytännönläheisyys.
Liiallisina nämä ominaisuudet aiheuttavat ylilyöntejä. Esimerkiksi toimintahakuisuus voi aiheuttaa kansalaisten provosoimista. Useiden tutkimusten mukaan suomalaiset poliisit eivät kuitenkaan turhaan ärsytä eivätkä provosoi.
STT-IA
5.11.1999
