Kuinka paljon työntekijän kireä aikataulu verottaa laatua, tuottavuutta ja työkykyä?
Työterveysala kaipaa ekonomisteja moraalikeskusteluun
Ekonomistien kannattaisi liittyä ihmisten työkykyä arvioivien asiantuntijoiden kuten työterveyslääkärien, yritysvalmentajien ja psykologien rintamaan laskeskelemaan kustannuksia, joita kertyy yrityksen kilpailukyvyn, kiireen, laadun ja tuottavuuden vaatimuksista.Tätä mieltä on professori Jean-Francois Caillard, joka on Kansainvälisen työterveyskomission ICOH:n presidentti ja johtaa Pariisin työterveyspalveluita.
Caillardin mukaan tuottavuuteen tähtäävät vaatimukset ovat keskenään ristiriitaisia. Onko laskettu, mitä nopeusvaatimus maksaa laatuna, hän kysyy?
arpeeksi kattavaa selvitystä ei ole ehkä tehty siitä, mitkä kaikki tekijät, myös työntekijöiden keskinäinen, työkykyä rasittava kilpailu, verottavat itse asiassa tuottavuutta ja tulosta.
Työterveysalan ammattilaiset olivat koolla epävirallisessa EU-asiantuntijakokouksessa Helsingissä. Kolmipäiväisen kokouksen tavoitteena on tehdä ehdotuksia EU-komissiolle työterveyshuollon puitedirektiivin uudistamiseksi, koska työelämä muuttuu nopeasti ja työterveyshuolto on kohdannut uusia ongelmia. Puitedirektiivi on ollut voimassa kymmenen vuotta. Kokoukseen on saapunut noin 170 osallistujaa 23 maasta.
Professori Caillardin mukaan työ muovaa yhä enemmän yhteiskuntaamme, ja harva voi luvata parempaa huomispäivää. Eettinen, moraalinen ja vastuukysymyksiä pohdiskeleva laaja keskustelu olisi tarpeen.
Caillard tuomitsi suoranaiseksi valheeksi Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton lääketieteellisen asiantuntijan Kari Kaukisen kokouksessa esittämän kommentin, jonka mukaan työssä vietetään kaikesta ajasta sittenkin vain kahdeksan prosenttia.
Terveysbonukset syytä kyseenalaistaa
Ranskalaisasiantuntija suhtautuu kriittisesti myös terveyskannustimiin työpaikoilla. Hänen mukaansa tämä uudentyyppinen liberalismi, jolla työnantaja palkitsee urheilusuorituksissa tai elämäntavoissaan menestyjiä voi johtaa siihen, ettei työolosuhteissa nähdä enää parantamisen varaa. Työterveyshuollosta olennainen osa siirtyy näin takaisin työntekijöiden omalle vastuulle.
Kaikkien työntekijöiden mahdollisuus päästä työterveyshuollon palveluiden piiriin on taas uudella tavalla uhattuna, koska yhä useamman työkaareen kuuluu yhä useampia työsuhteita, epätyypillisiä työsuhteita ja monenlaisia projekti- ja pätkätöitä.
Caillard muistutti, että työntekijän työkykyä pitäisi voida ylläpitää myös työsuhteiden välisenä aikana, työttömänä ollessa.
Suuret kansainväliset yritykset tarjoavat Caillardin mielestä yhä tietoisemmin ja yhä parempia työterveyshuollon palveluja työntekijöilleen, kun taas pienet ja keskisuuret yritykset eivät näe asiaa aina yhtä tärkeänä tai eivät ole valmiita solmimaan palvelusopimuksia yksityisen tai julkisen työterveyshuollon kanssa.
Tämä eriarvoistaa työntekijöitä niissäkin maissa, jotka perinteisesti ovat olleet työterveyshuollon edelläkävijöitä.
Työnantajien juhlapuheissa henkilöstö on tärkein voimavara, mutta edelleenkään tämä ei ole käytännön tasolla tosiasia, Caillard toteaa.
Ranskan tavoitetta lyhentää työaikaa 39 tuntiin viikossa hän pitää täysin epärealistisena, koska puolet ranskalaisista työskentelee nyt yli 40 tuntia viikossa ja seitsemän prosenttia yli 60 tuntia.
Hollanti hoitaa uupuneet takaisin työhön
Professori Jorma Rantanen Työterveyslaitokselta totesi, että Suomi oli pitkään työterveyshuollon kattavuudessa ykkösmaa, mutta nyt Hollanti on 95 prosentin kattavuudellaan ohittanut meidät.
Kaksikymmentä vuotta voimassa olleen työterveyslain ansiosta työterveyshuollon piirissä on lähes 90 prosenttia palkansaajista. Työterveyslaitoksen ns. tykybarometrin mukaan 90 prosenttia yritysten johtajista pitää työterveyshuoltoa ja työkykyä ylläpitävää toimintaa taloudellisesti kannattavana tai hyvin kannattavana.
Professori Frank van Dijk Coronel Institutista Amsterdamista kertoi, että työvoimapulasta kärsivässä Hollannissa on viime vuosina panostettu burn outista kärsivien hoitoon, ja näistä on palannut työelämään noin 85 prosenttia. Hoitokeinoina on käytetty lyhytterapiaa ja tilanteeseen puuttumista mahdollisimman varhain. Yritykset investoivat kernaasti työterveyteen.
Toisin kuin Suomessa työuupumuksen lääketieteellistämisestä ei Hollannissa juuri kiistellä, vaan työntekijät halutaan takaisin työhön mahdollisimman pian ja nimenomaan ennen kuin uupumus kasvaa mittasuhteiltaan ja henkiseltä painoltaan ylivoimaiseksi.
Työterveys on van Dijkin mukaan käsitteenä tänä päivä laajentunut olennaisesti. Siihen voidaan lukea elämänhallinta ja elämäntyyli yhtä hyvin kuin työkyvyn ylläpitäminen. Työterveyspalveluja halutaankin räätälöidä yrityksille yhä yksilöllisemmin ottaen huomioon uudentyyppiset työsuhteet ja tavat tehdä työtä.
MARGIT HARA
5.11.1999
