Karvan verran kauempana kauneusihanteesta
Pälvikalju koettelee ajoittain jopa puolta suomalaisista
Pälvikalju on sen verran yleinen sairaus, että siihen tutustuu jopa puolet suomalaisväestöstä jossain elämänsä vaiheessa.
Useimmalle
pälvikalju on tuttu kolikon kokoisesta
karvattomasta alueesta hiusten keskellä ja
useimmalta se myös kasvaa umpeen jonkin ajan
kuluttua.
Vaikeaksi tapaukseksi pälvikalju muuttuu, kun
tukkaa lähtee tupoittain ja lopulta irtoaa
kokonaan. Hyvin pieni osa menettää karvansa
tyystin, eikä niitä sen koommin kasva.
Ihopotilaiden keskusliiton mukaan vaikeasta
pälvikaljusta, alopeciasta kärsii puolisen
prosenttia suomalaisista.
- Syytä pälvikaljuun ei tunneta. Tavallisesta,
pääosin miehiä koettelevasta hiusten
kaljuuntumisesta alopecian erottaa siitä, että niin
sanottu tavallinen kaljuisuus johtuu
hormonaalisista muutoksista.
- Pälvikaljuun
sairastuvat sen sijaan niin miehet kuin naisetkin.
Lisäksi näyttää siltä, että pälvikalju on
periytyvää, projektipäällikkö Tuija Reinikainen
harvinaisten ihotautien keskuksesta huomauttaa.
Kyse minäkuvasta
Pälvikaljua on vierastettu maailman sivu. Kalju
nainen on yhä mitä erilaisimpien murjaisujen
kohde ja kalju mies saa -jos ei nyt aivan
kekkosen- niin ainakin skinin maineen.
- Onhan kaljuus tietysti trendi, mutta
suomalaisittain se on muotia lähinnä
pääkaupunkiseudulla. Kaljuuteen liittyvät
stereotypiat loukkaavat, jos ihminen ei ole itse
valinnut kaljuuttaan.
- Kyse on minäkuvasta ja
suurimmalle osalle minäkuvaan liittyvät tukka,
silmäripset ja kulmakarvat, Reinikainen painottaa.
Harvinaisten ihotautien liitto ja alopecia-potilaat
ovat lähteneet taistoon sekä vääristyneitä
kaljuuskäsityksiä että tautia koskevaa
korvausmenettelyä vastaan.
Reinikaisen mukaan alopecia ei kuulu Kelan
korvauksen piiriin, sillä sairaus on muuten täysin
vaaraton. Kun lisäksi kunnat lähtevät nihkeästi
mukaan maksusitoumuksin, alopecia voi maksaa
potilaalle kymmeniä tuhansia markkoja vuodessa.
- Tukattomalle asianmukainen peruukki,
hiuslisäkkeet ja erilaiset kosmeettiset tuotteet
ovat päivittäisiä apuvälineitä sosiaaliseen
selviytymiseen.
- Aidot mittatilausperuukit
maksavat kuudesta kymmeneen tuhanteen
markkaan ja vuodessa alopeciaa sairastavalta
kuluu pari, kolme peruukkia vuodessa, liitosta
huomautetaan.
Joissain kunnissa maksusitoumuksia ei myönnetä
laisinkaan. Esimerkiksi Espoossa on liiton mukaan
tehty päätös, jossa peruukkirahoitusta
myönnetään vain alle 18-vuotiaille.
Hoidosta harvoin apua
Pälvikalju on tavallisen kaljun tapaan kiusallinen
vaiva, johon pätevää hoitoa ei ole saatavissa.
Alkuvaiheessa lääkäri saattaa määrätä
pälvikaljuun kortisonivoidetta, valohoitoa sekä
herkkyyshoitoa hiusten kasvua kiihdyttämään.
Hiusongelmat ovat avanneet tietä myös
arveluttavammille hoitokeinoille ja rahastukselle
tukattomuuden kustannuksella.
- Hiustenlähdöllä on monelle elämänlaatua
huonontava vaikutus. Kun sairastava alkaa itse
tottua ulkonäkönsä muutokseen, ympäristön
kohtelu saattaa olla julmaa. Pälvikaljusta tulee
silloin paljon muutakin kuin kosmeettinen haitta, Reinikainen sanoo.
STT-IA
20.10.2000
Ajassa -sivulle
|