Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Karvan verran kauempana kauneusihanteesta

Pälvikalju koettelee ajoittain jopa puolta suomalaisista



Pälvikalju on sen verran yleinen sairaus, että siihen tutustuu jopa puolet suomalaisväestöstä jossain elämänsä vaiheessa.


Useimmalle pälvikalju on tuttu kolikon kokoisesta karvattomasta alueesta hiusten keskellä ja useimmalta se myös kasvaa umpeen jonkin ajan kuluttua.

Vaikeaksi tapaukseksi pälvikalju muuttuu, kun tukkaa lähtee tupoittain ja lopulta irtoaa kokonaan. Hyvin pieni osa menettää karvansa tyystin, eikä niitä sen koommin kasva.

Ihopotilaiden keskusliiton mukaan vaikeasta pälvikaljusta, alopeciasta kärsii puolisen prosenttia suomalaisista.

- Syytä pälvikaljuun ei tunneta. Tavallisesta, pääosin miehiä koettelevasta hiusten kaljuuntumisesta alopecian erottaa siitä, että niin sanottu tavallinen kaljuisuus johtuu hormonaalisista muutoksista.

- Pälvikaljuun sairastuvat sen sijaan niin miehet kuin naisetkin. Lisäksi näyttää siltä, että pälvikalju on periytyvää, projektipäällikkö Tuija Reinikainen harvinaisten ihotautien keskuksesta huomauttaa.


Kyse minäkuvasta

Pälvikaljua on vierastettu maailman sivu. Kalju nainen on yhä mitä erilaisimpien murjaisujen kohde ja kalju mies saa -jos ei nyt aivan kekkosen- niin ainakin skinin maineen.

- Onhan kaljuus tietysti trendi, mutta suomalaisittain se on muotia lähinnä pääkaupunkiseudulla. Kaljuuteen liittyvät stereotypiat loukkaavat, jos ihminen ei ole itse valinnut kaljuuttaan.

- Kyse on minäkuvasta ja suurimmalle osalle minäkuvaan liittyvät tukka, silmäripset ja kulmakarvat, Reinikainen painottaa.

Harvinaisten ihotautien liitto ja alopecia-potilaat ovat lähteneet taistoon sekä vääristyneitä kaljuuskäsityksiä että tautia koskevaa korvausmenettelyä vastaan.

Reinikaisen mukaan alopecia ei kuulu Kelan korvauksen piiriin, sillä sairaus on muuten täysin vaaraton. Kun lisäksi kunnat lähtevät nihkeästi mukaan maksusitoumuksin, alopecia voi maksaa potilaalle kymmeniä tuhansia markkoja vuodessa.

- Tukattomalle asianmukainen peruukki, hiuslisäkkeet ja erilaiset kosmeettiset tuotteet ovat päivittäisiä apuvälineitä sosiaaliseen selviytymiseen.

- Aidot mittatilausperuukit maksavat kuudesta kymmeneen tuhanteen markkaan ja vuodessa alopeciaa sairastavalta kuluu pari, kolme peruukkia vuodessa, liitosta huomautetaan.

Joissain kunnissa maksusitoumuksia ei myönnetä laisinkaan. Esimerkiksi Espoossa on liiton mukaan tehty päätös, jossa peruukkirahoitusta myönnetään vain alle 18-vuotiaille.


Hoidosta harvoin apua

Pälvikalju on tavallisen kaljun tapaan kiusallinen vaiva, johon pätevää hoitoa ei ole saatavissa. Alkuvaiheessa lääkäri saattaa määrätä pälvikaljuun kortisonivoidetta, valohoitoa sekä herkkyyshoitoa hiusten kasvua kiihdyttämään.

Hiusongelmat ovat avanneet tietä myös arveluttavammille hoitokeinoille ja rahastukselle tukattomuuden kustannuksella.

- Hiustenlähdöllä on monelle elämänlaatua huonontava vaikutus. Kun sairastava alkaa itse tottua ulkonäkönsä muutokseen, ympäristön kohtelu saattaa olla julmaa. Pälvikaljusta tulee silloin paljon muutakin kuin kosmeettinen haitta, Reinikainen sanoo.

STT-IA
20.10.2000


Ajassa -sivulle