EU kovistelee Suomea työntekijöiden tapaturmavakuutuksista
Suomen ja EU:n välillä pitkään muhinut kiista työntekijöiden tapaturmavakuutuksista on nyt johtanut siihen, että Suomen hallitus on saanut EU:lta virallisen huomautuksen.Komission mielestä myös näissä vakuutuksissa olisi noudatettava kolmatta vahinkovakuutusdirektiiviä eli tätäkin vakuutustoimintaa pitäisi voida hoitaa myös muista EU-maista. Suomalaisten mukaan direktiiviä ei tarvitse noudattaa, koska lakisääteinen tapaturmavakuutus on osa suomalaista sosiaaliturvaa.
Jos EU:n kanta voittaisi, myös toiminnan taloudellinen valvonta siirtyisi pois Suomesta, kun vakuutuksia myisi ulkomainen yhtiö. Suomalaisten mielestä on kestämätön ajatus, että suomalaista sosiaaliturvaa ja sen valvontaa hoidettaisiin Suomen rajojen ulkopuolelta.
Suomen hallituksen on annettava vastauksensa huomautukseen 19:nteen marraskuuta mennessä. Jos Suomen vastaus ei tyydytä komissiota, se voi pyytä vielä uuden - perustellun lausunnon. Viime kädessä kiista voidaan joutua ratkaisemaan EY:n tuomioistuimessa.
Työntekijöiden tapaturmavakuutuksen maksaa työnantaja. Viime vuonna lakisääteisistä tapaturmavakuutuksista kertyi maksutuloa noin 3 miljardia markkaa.
Tapaturmavakuutuksista kiisteltiin jo silloin, kun Suomi haki EU:n jäsenyyttä. Se päättyi ratkaisemattomana.
Suomi vapautti kilpailulle 1999
Myöhemmin Suomi ratkaisi asian osaltaan vapauttamalla myös tämän vakuutuslajin kilpailulle, mutta ei edelleenkään myöntänyt direktiivin koskevan myös näitä vakuutuksia.
Viime vuoden alussa voimaan tulleen lain mukaan lakisääteistä tapaturmavakuutusta harjoittavan yhtiön on ilmoitettava asiasta sosiaali- ja terveysministeriölle.
Lisäksi yhtiön on osallistuva yhteisvastuujärjestelmään. Sillä varmistetaan, että vakuutusturva tulee hoidetuksi, jos yhtiö joutuisi vaikeuksiin.
Yksikään ulkomainen yhtiö ei ole vielä ilmoittanut kisaan mukaan.
Belgialle tullut tuomio takana
Asia nousi uudelleen esiin, kun EY:n tuomioistuin katsoi direktiivin koskevan Belgian vastaavia vakuutuksia.
EU:n kannasta huolimatta Suomessa lähdetään tiukasti siitä, että direktiivi ei koske Suomen lakisääteistä tapaturmavakuuttamista. Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtaja Tarmo Pukkila sanoi, ettei hänen ole syytä lähteä spekuloimaan jatkolla, jos Suomen kanta häviää.
Pukkilan mukaan kiista on hyvin periaatteellinen ja kyseessä on tärkeä asia.
- Vaikka Suomi on tehnyt lainsäädäntömuutokset, jotka ymmärtääkseni vastaavat direktiivin vaatimuksia, Suomi ei ole missään vaiheessa todennut sitä, että tämä vakuutuslaji kuuluu kolmannen vahinkovakuutusdirektiivin piiriin, hän tiivisti.
- Ydinkysymys on, voidaanko ulkomailta hoitaa suomalaista sosiaaliturvaa? Pukkila summasi.
Sama vääntö jo If-kuvion aikaan
Samasta asiasta kiisteltiin rajusti siinä vaiheessa, kun vakuutusyhtiö Pohjola oli siirtämässä vahinkovakuutuksiaan yhteispohjoismaiseen If-yhtiöön. Se olisi ollut ruotsalainen yhtiö.
Työntekijäjärjestöt vastustivat kiivaasti siirtoa. Tämäkin kiistely jäi lopullista ratkaisua vaille, koska Pohjola vetäytyi If-yhtiöstä. Sitä ennen Pohjola yhteistyökumppaneineen oli tosin päättänyt, että lakisääteisiä tapaturmavakuutuksia varten Ifiin perustetaan suomalainen tytäryhtiö.
- Kyllä, nyt tämä kiista on jälleen realisoitumassa, Pukkila sanoi.
Tapaturmavakuutuslaitosten liiton toimitusjohtaja Tapani Miettinen muistuttaa, että muu kuin taloudellinen valvonta säilyisi Suomessa, mutta juuri taloudellisen valvonnan siirtyminen Suomen ulkopuolelle on vaikeaa.
- Ongelma on, ettei muualla tunneta tämän vakuuttamisen erityispiirteitä, hän sanoi.
Miettisen mukaan on ylipäätään epäselvää, mitä lopulta seuraa, jos Suomi myöntyisi EU:n näkemykseen.
STT-IKK
20.10.2000
