Ministeri Jaakko Iloniemi
Kädenvääntö EU:n vallasta kiristyy
Ministeri Jaakko Iloniemi arvioi kädenväännön EU:n vallasta olevan kiristymässä. Hän arvelee myös, ettei Ranska saa läpi linjaansa EU:n hallinnon uudistamisesta, vaan joutuu taipumaan kompromissiin. Iloniemi esitti käsityksiään EU:sta sekä Suomen asemasta Lapin maanpuolustusyhdistyksen syyskokouksessa Rovaniemellä.
EU:n Biarritzin huippukokouksessa viisi suurta jäsenmaata vaativat muun muassa komission supistamista niin, että jäsenmailla olisi komissaari vuorotellen. Kyseessä on valmistautuminen EU:n laajenemiseen, jolloin nykykäytännön mukaisesti edettäessä komission koko laajenisi huomattavasti.
Unionin pienet maat haluavat luonnollisesti pitää kiinni komissaarinsalkuistaan. Jos komissiota supistettaisiin niin, että suuret jäsenmaat luopuisivat toisesta komissaaristaan, suurten vastavaatimuksena on äänimäärän lisääminen ministerineuvostossa. Nyt pienimmällä jäsenellä, Luxemburgilla on kaksi ääntä - neljällä suurimmalla kymmenen ja Espanjalla kahdeksan.
Pienten jäsenmaiden mielestä äänten lukumäärää voidaan tuplata kaikilla. Silloin suuret EU-maat saisivat arviolta 5-6 ylimääräistä ääntä kompensaationa toisen komissaaripaikan menetyksestä. Suuret jäsenmaat ovat vaatineet äänimääränsä kasvattamista jopa 33:een, mutta sitä pidetään kohtuuttomana.
Ranskan taivuttava kompromissiin
Ministeri Iloniemen arvion mukaan kädenvääntö EU:n vallasta on ilmiselvästi kiristymässä. Hänellä on kuitenkin oma veikkauksensa lopputuloksesta.
- Arvelen, ettei Ranska saa läpi linjaansa. Ranska haluaa kuitenkin unionin hallintouudistuksen ja laajentumisen aikataulun ratkaisuun puheenjohtajakaudellaan, jolloin sen on suostuttava kompromissiin. Ellei asioita kyetä ratkaisemaan, Ranskan puheenjohtajakauden tavoitteiden voidaan katsoa epäonnistuneen ja sitä maa tuskin haluaa, Iloniemi arvioi.
Suomen hallituksen kannan mukaan jokaisella maalla on oltava komissaari. Suomen mielestä komissaarien on oltava tasavertaisia päätöstenteon yhteydessä, mutta puheenjohtajan asemaa voidaan vahvistaa.
Suomi on myös ajanut linjaa, jonka mukaan unionin suurille jäsenmaille voidaan antaa lisää ääniä ministerineuvostossa, mutta ratkaisun on oltava tasapuolinen, eikä se saa vahvistaa suurten valtaa liikaa. Suomen mielestä enemmistöpäätöksen takana on aina oltava vähintään puolet jäsenmaista ja puolet EU-maiden väestöstä.
Euroopalla ei varaa hylätä Natoa
Biarritzin kokouksen jälkimaininkeina Suomessa on pohdittu myös unionin turvallisuuspolitiikan tulevaisuutta.
Iloniemi suhtautuu varsin varauksellisesti suunnitelmiin EU:n 60 000 miehen asevoimista.
- Vaikka otettaisiin huomioon vaihtoväen tarve ja joukkojen tuolloinen kokonaisvahvuus 200 000 miestä, kyseessä ei ole koko unionia ajatellen varteenotettava puolustuksellinen voima, hän sanoo.
Hän huomauttaa, että EU:n suuret jäsenmaat ovat Naton jäsenmaita toisin kuin kolme pientä maata.
- Ydinaseita on edelleen, eivät ne ole mihinkään kadonneet. Ja ainoana Venäjää tasapainottavana voimana on Yhdysvallat. Katsonkin, ettei Euroopalla ole varaa hylätä Natoa, Iloniemi arvioi.
Suomen suhtautumista EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan hän pitää varsin pragmaattisena, olemmehan mukana sekä Naton rauhankumppanuusohjelmassa sekä Euroopan asevoimien perustamisessa.
Iloniemi teroittaa, että EU:lla on pitkään ollut yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, vaikka sen avulla ei kovin näkyviä aikaansaannoksia olekaan saavutettu.
- Yhteiset asevoimat, jossa jäsenmaat osoittavat unionin käyttöön asevoimia, ei olekaan sama asia kuin yhteinen puolustusvoimat. Kyse on tiiviistä yhteistyöstä ja Suomi on siinä mukana.
Euro tuli reaalitaloudelle liian aikaisin
EU siirtyy talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen eli EMU:un vuoden 2002 alusta. Aikataulua on joillakin tahoilla pidetty liian kiireisenä. Lisää vettä myllyyn näille puheille on antanut Euron heikkous ja erinäiset toimet sen tukemiseksi.
Iloniemellä on vastaus myös heikon euron syihin. Hän kertaa jopa opettavaisen perusteellisesti euron syntytaustan, jota hän pitää historialtaan poliittisena.
- Ranska ilmaisi huolensa Saksan painoarvon kasvusta Euroopassa, kun oli näkyvissä, että Saksat yhdistyvät. Ranska piti yhdistynyttä Saksaa vahvoine D-markkoineen aivan liian vahvana vaikuttajana. Ranska ei vastustanut Saksojen yhdistymistä, mutta yhdistymisen hinnaksi asetettiin yhteisvaluutta euro, Iloniemi kuvailee.
- Euro tuli kuitenkin reaalitalouden kannalta katsoen liian aikaisin. Talous ei ollut vielä siihen valmis, koska muun muassa Saksojen yhdistymisen hinta oli niin iso, hän perustelee euron takkuista alkutaivalta ja heikkoa arvostusta.
Iloniemen mukaan unionin EMU-päätöksellä on kuitenkin myös suuri psykologinen arvo.
- Se on osoitus siitä, että unioni on valmis menemään poliittisessa ja taloudellisessa yhteistyössä hyvinkin pitkälle rauhan turvaamiseksi. Se on konkreettinen osoitus myös siitä, että Euroopan yhdentyminen on todellisuutta eikä vain symboliikkaa, Iloniemi sanoo.
ILPO KIURU
20.10.2000
