Lokit ja saastepäästöt kaatopaikkojen ongelmia
Rottien joukkoesiintyminen ei ole suinkaan pahin kaatopaikkojen ympäristöongelma. Eläinlääkäri Ari-Matti Pyyhtiä nimeää lokit kaatopaikkojen suurimmaksi ja näkyvimmäksi haitaksi.
Suomeen
on muodostunut erityinen kaatopaikkalokkien
populaatio, jonka elinpiiri on varsin laaja.
- Kaatopaikkalokeille on täysin mahdollista syödä
aamupala Pietarissa ja lounas Lahdessa,
huomauttaa Pyyhtiä.
Pitkien ravinnonhakumatkojen aikana lokit levittävät tarttuvia tauteja ympäristöön.
Kaatopaikkalokkeina tunnetut harmaalokit yöpyvät usein kaatopaikkojen lähistöllä sijaitsevissa järvissä. Näin esimerkiksi salmonella pääsee lintujen ulosteesta vesistöön ja maaperään.
Kaatopaikkapalot saastuttavat
Salmonellan lisäksi kaatopaikkojen haittaeläimet levittävät trikinoosia. Rotta pystyy levittämään trikinoosin lihan tuotantoketjuun ja sitä kautta ihmiseen. Suomessa trikinoosia on löydetty lähinnä sioista, villisioista ja karhuista.
Trikinoositartunnan voi ehkäistä kypsentämällä lihan huolellisesti. Trikinoosi aiheuttaa tuskaisen kuumetaudin, joka on varsin yleinen kehitysmaissa. Tautia on viimeksi löydetty ihmisellä Suomesta hankittuna vuonna 1977.
Haittaeläinten lisäksi huonosti hoidetut kaatopaikat aiheuttavat vaaraa ihmisille ja koko ympäristölle saastepäästöinä, sanoo eläinlääkäri Kirsi Soppela. Jätepalopesäkkeet ovat yleensä kyteviä ja palolämpötila alhainen.
Nykyisten arvioiden mukaan kaatopaikkapaloissa epätäydellisesti palavat klooriyhdisteet aiheuttavat suurimman osan maamme dioksiini- ja furaanipäästöistä.
Palossa vapautuvat yhdisteet ja hiukkaset leviävät ilmaan sekä kaatopaikan jätevesien mukana maaperään ja vesistöihin.
Nälkä ajaa rotat kaatopaikoilta taajamiin
Valkealan runsaan viikon takainen rottien joukkopako kaatopaikalta voidaan selittää yksinkertaisesti ravinnon puutteella. Näin analysoi Maatalouden tutkimuskeskuksen erikoistutkija Arvo Myllymäki.
Myllymäki kertoo nälkiintyneen rottalauman lähtevän liikkeelle sangen helposti, varsinkin kun sitä vielä häiritään suurilla maansiirtokoneilla.
Hänen mukaansa nälkä selittää myös kolmen vuoden takaiset rottien liikehtimiset Polvijärvellä, Orimattilassa ja muutamalla muulla paikkakunnalla.
Rottien joukkopaot voidaan ehkäistä asianmukaisella torjunnalla. Lakkautettavan kaatopaikan rottapopulaatio hävitetään ensin tehokkaasti myrkyttämällä.
Vasta sen jälkeen kaatopaikka voidaan sulkea ja jätemassa tiivistää. Tällä tavalla olisi siis myös Valkealan rottahyökkäys ollut ehkäistävissä.
Kaatopaikka rottien metropoli
Myllymäki puhuu kaatopaikasta rottien todellisena metropolina. Kaatopaikat ovat rottien tärkeimpiä elinympäristöjä. Yhdellä kaatopaikalla voi elää tuhansia, jopa kymmeniätuhansia jyrsijöitä. Arvioiden mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin sata hoitamatonta kaatopaikkaa.
Rottien leviäminen voidaan tehokkaasti ehkäistä niiden ravinnon saannin vähentämisellä, kertoo eläinlääkäri Ari-Matti Pyyhtiä. Tärkeintä rottien torjunnassa onkin niiden ravinnon saannin ja muiden elinolojen hankaloittaminen.
Kaupunkien rottaongelman syyt löytyvät Pyyhtiän mukaan kaatopaikkojen lisäksi yksityiskiinteistöjen avokompostoinnista, kauppaliikkeiden jätepisteiden toimimattomuudesta sekä biojätteen joutumisesta sekajätteen joukkoon.
Kaatopaikkojen suurimpana ongelmana ovat
biojätteen määrä ja jätemassan tiivistäminen.
- Jätteiden lajittelu on siis ennen kaikkea
terveyden edistämistä, ei ihmisten arkielämän
hankaloittamista, muistuttaa Pyyhtiä.
Kertamyrkytys ruokkii rotat
Nykyisenkaltainen kaatopaikkarottien kertamyrkytys on erikoistutkija Myllymäen mukaan lähinnä niiden ruokkimista. Jotta rotanmyrkkyjen tehoaineet ehtivät vaikuttaa, eläinten on syötävä useita myrkkyannoksia noin viikon ajan.
Kaatopaikan rottapopulaation hävittämiseksi myrkkyannoksia on jaettava vähintään kahden viikon, mieluummin kuukauden ajan.
Myllymäki etsii kaatopaikkojen rottaongelman syitä kokonaisvastuun puutteesta ja vääristä toimintatavoista. Hänen mukaansa kaatopaikkoja hoitavilla jätehuoltoyhtiöillä ei ole useinkaan tarpeeksi tietoa ja taitoa rottien torjuntaan.
Haittaeläinten aiheuttamat terveysvaarat ovat kunnissa terveydensuojeluviranomaisen vastuulla. Kaatopaikan rottien ja muiden haittaeläinten torjunta on taas kaatopaikan pitäjällä.
Suomen Eläinlääkäriliitto järjesti torstaina Helsingissä tiedotustilaisuuden kertoakseen kaatopaikkarottien joukkoesiintymisten syistä.
Tiedotuksella liitto halusi myös korjata julkisuudessa esiintyneitä virheellisiä spekulaatioita Valkealan rottainvaasion aiheuttajista.
STT-MH
20.10.2000
