Amnesty aloitti maailmanlaajuisen kampanjan kidutusta vastaan
Kidutus vakava ongelma myös Euroopassa
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International aloitti keskiviikkona maailmanlaajuisen kampanjan kidutusta vastaan. Järjestön tuoreen raportin mukaan valtion viranomaiset ovat kolmen viime vuoden aikana syyllistyneet kidutuksiin ja pahoinpitelyihin yli 150 maassa.Kidutus on vakava ongelma myös Euroopassa, missä kohteina useimmiten ovat maahanmuuttajat, vierastyöläiset ja turvapaikanhakijat.
Lukuisia pidätettyjä on Amnestyn mukaan joutunut pahoinpitelyn, seksuaalisen väkivallan, sähkösokkien ja rasististen solvausten kohteeksi eurooppalaisten poliisivoimien huostassa.
Esimerkkeinä ihmisoikeusjärjestö mainitsee afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden pahoinpitelyn unkarilaisessa pidätyskeskuksessa, romanimiehen kuoleman poliisin huostassa Portugalissa ja 17-vuotiaan Sveitsissä asuvan angolalaistytön pahoinpitelyn.
Maastakarkoitusten yhteydessä ulkomaalaisia on kuollut Itävallassa, Belgiassa, Saksassa, Sveitsissä ja Britanniassa.
Amnestyn keräämien tietojen mukaan viranomaiset ovat syyllistyneet kidutuksiin ja pahoinpitelyihin kaikkiaan 25 Euroopan maassa, osa niistä EU:n jäsenmaita. Järjestö vaatiikin EU:lta selkeitä kidutuksenvastaisia toimintaohjeita.
Kidutuksen uhri on useimmiten rikoksesta epäilty ja kiduttaja on poliisi.
Amnestyn raportin mukaan tällainen kidutus jää yleensä huomiotta, koska "rikolliset" harvemmin valittavat saamastaan kohtelusta ja yleinen käsitys on, että he saavat ansionsa mukaan. Usein uhrit myös ovat yhteiskunnan köyhimmistä ja syrjäytyneimmistä ryhmistä.
Rasismin ja kidutuksen välillä on suora yhteys: on helpompi kiduttaa ihmistä, jolla ei katso olevan mitään ihmisarvoa. Useimmat poliisiväkivallan uhrit Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa ovatkin mustia tai muiden etnisten vähemmistöjen edustajia.
Hakkaaminen yleisin kidutuskeino
Kidutusvälinekauppa on Amnestyn mukaan maailmanlaajuinen ja usein salainen miljoonien markkojen bisnes.
Viime vuosina etenkin sähköiskujen antamiseen tarkoitettujen välineiden kauppa on kasvanut dramaattisesti. 1990-luvulla näitä välineitä käytettiin vankiloissa ja poliisiasemilla yli 60 maassa.
Yleisin kidutuskeino on hakkaaminen, jota Amnesty rekisteröi yli 150 maassa. Väline voi olla lähes mikä tahansa: keppi, pamppu, kiväärinperä, ruoska, teräsputki tai pesäpallomaila.
Kymmenissä maissa käytettyjä kidutuskeinoja olivat mm. tukehduttaminen, raiskaukset, valeteloitus tai tappamisella uhkaaminen, uhrin riiputtaminen ja jalkapohjien hakkaaminen.
Kaikkiaan 31 maassa ovat käytössä ruumiilliset rangaistukset, jotka niinikään ovat Amnestyn mukaan kidutusta tai epäinhimillistä kohtelua.
Yleisimpiä ovat raajojen katkaisu, polttomerkitseminen ja ruoskinta. Raajojen katkaisua on käytetty viime vuosina seitsemässä maassa: Afganistanissa, Iranissa, Irakissa, Nigeriassa, Saudi-Arabiassa, Somaliassa ja Sudanissa.
Amnestyn brittiläinen johtaja Kate Allen sanoi kampanjan alkajaisiksi olevansa järkyttynyt siitä, että kidutus yhä jatkuu - ja vielä järkyttyneempi siitä, että ihmisillä olisi valta lopettaa se, mutta näin ei ole tehty.
Amnesty vaatiikin kaikkien maiden hallituksia sitoutumaan järjestön 12-kohtaiseen kidutuksen vastaiseen ohjelmaan. Kidutusta käytetään yleisesti myös aseellisissa konflikteissa.
- Minun on tunnustettava...minulla ei ole sanoja kertoa niistä kauheuksista, joita jouduin käymään läpi, kertoo toimittaja Adrien Wayi, joka vuonna 1997 joutui Kongon tasavallassa yhden taistelevan ryhmittymän vangiksi. - Silloin opin, mitä ihmiset voivat tehdä toisilleen.
Adrien Wayi jäi henkiin, mutta painajainen jatkuu. Fyysisten vammojen lisäksi hän kärsii yhä unettomuudesta, muistikatkoksista ja päänsäryistä.
Kansainväliset sopimukset kieltävät kidutuksen
Kidutus on ihmisoikeuksien loukkaus, joka on kielletty useissa kansainvälisissä sopimuksissa. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen mukaan ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista julmasti, epäinhimillisesti tai alentavasti.
Geneven sopimukset kieltävät kidutuksen sodissa ja maiden sisäisissä konflikteissa.
Lasten oikeuksien sopimus kieltää lapsiin kohdistuvan kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun.
Kaikkein tärkein kidutuksen kieltävä sopimus on vuonna 1984 YK:ssa hyväksytty Kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai alentavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus. Kesällä 1987 voimaan tulleen sopimuksen on tähän mennessä vahvistanut 119 maata.
Sopimuksessa kidutuksella tarkoitetaan kaikenlaisia tekoja, joilla henkilölle aiheutetaan tahallisesti kovaa joko henkistä tai ruumiillista kipua tai kärsimystä silloin, kun aiheuttajana on viranomainen tai muu virallisessa asemassa toimiva henkilö tai kun teko tehdään heidän suostumuksellaan.
Tavoitteena voi olla tietojen tai tunnustuksen saaminen, rankaiseminen tai pelotteleminen.
STT-IA
20.10.2000
