Uudet metsänomistajaryhmät eivät valtaa valtuustoja
Metsänhoitoyhdistyksillä ensimmäiset valtuustovaalit
Uudet metsänomistajaryhmät ovat jäämässä vähälle edustukselle ensi kertaa valittavissa metsänhoitoyhdistysten valtuustoissa.Naismetsänomistajien ja toispaikkakuntalaisten osuus valtuustoissa jää pieneksi, vaikka kaikki ehdolle asettuneet naiset ja kaupunkilaismetsänomistajat pääsisivät läpi perjantaina alkavissa vaaleissa.
Metsänomistajien etuja valvovia yhdistyksiä on 212, ja niiden valtuustoihin on ehdolla lähes 5 590 metsänomistajaa. Heistä valitaan noin 4 000 varsinaista valtuutettua.
MTK:n keräämien tietojen mukaan ehdokkaista naisia on kuusi prosenttia ja yhdistyksen toimialueen ulkopuolella asuvia viisi prosenttia.
Kehityspäällikkö Antti Sahi MTK:n metsäryhmästä harmittelee, että uusien ja yhä kasvavien metsänomistajaryhmien osuus ehdokkaista jäi odotettua alhaisemmaksi.
Sahi arvelee vähäisen kiinnostuksen syyksi sitä, että esimerkiksi muilla paikkakunnilla asuvien keskinäinen yhteydenpito saattaa olla käytännössä hankalaa. Valtuustoehdokkaan asettamiseen olisi riittänyt kahden yhdistyksen jäsenen tuki.
Muutaman alueen ehdokasasettelun perusteella Sahi arvioi, että eri-ikäisiä metsänomistajia ehdokkaista kyllä löytyy.
Maanviljelijäomistajien osuus vähenee
Yksityismetsien omistusrakenteen muuttuminen ei näytä näissä vaaleissa heijastuvan sellaisenaan metsänomistajien oman organisaation päättävään elimeen.
Maanviljelijöiden osuus yksityismetsien omistajakunnassa on viime vuosikymmenten mittaan supistunut niin, että tänä vuonna heidän osuutensa painuu alle 40 prosentin.
Kymmenen vuoden päästä heidän osuutensa metsänomistajien lukumäärästä on Metsäntutkimuslaitoksen ennusteen mukaan enää 28 prosenttia.
Metsänomistajakunnan muutoksia tutkinut Pekka Ripatti Metsäntutkimuslaitokselta huomauttaa kuitenkin, että metsänhoitoyhdistysten valtuustovaalit merkitsevät linjanmuutosta aiempaan verrattuna: muutkin kuin miesmaanviljelijät halutaan ottaa huomioon metsänomistajajärjestöissä.
Haasteena kilpailu metsäyhtiöiden kanssa
Lähes kaikki metsänomistajat - noin 98 prosenttia metsänomistajista - kuuluvat metsänhoitoyhdistyksiin. Lain mukaan yhdistysten jäseniä ovat kaikki yhdistyksille metsänhoitomaksua maksavat, elleivät he kieltäydy jäsenyydestä.
Sahin mukaan yhdistyksistä ei ole juurikaan erottu. Jonkinlaisen särön jäsenkuntaan tuo se, että osa yhdistysten jäsenistä haluaa palveluja metsänhoitoyhdistysten kilpailijaksi nousseilta metsäyhtiöitä.
Nekin tarjoavat metsänomistajille puukauppajärjestelyjen lisäksi metsänhoitopalveluja. Etenkin uudet metsänomistajaryhmät ovat yhtiöiden kiikarissa.
Sahi arvelee, että metsäyhtiöiden palveluja käyttävät joutuvat miettimään, irtaantuvatko he metsänhoitoyhdistyksistä.
Valtuustojen ensihaasteita on harkita keinoja, joilla jäsenille suunnattuja palveluja kohennetaan, kun kilpailu metsäyhtiöiden kanssa kovenee.
Valtuustot joutuvat ottamaan kantaa muun muassa yhdistysten yhdistämiseen, jolla Sahin mukaan tavoitellaan voimavarojan keskittämistä ja palvelutason parantamista.
Metsänhoitoyhdistysten määrä halutaan pudottaa sataan neljän vuoden valtuustokauden aikana. Yhdistyksiä lähdettiin yhdistämään vuosikymmen sitten, jolloin niitä oli vielä yli 370.
Valtuutetut valitaan postiäänestyksellä
Metsänhoitoyhdistykset saivat valtuustot päättäviksi elimikseen viime vuoden alusta, jolloin uusittu laki metsänhoitoyhdistyksistä tuli voimaan. Sitä ennen yhdistyksen asioista päätettiin jäsenkokouksissa.
Uudessa laissa myös määrättiin, että jäsenet valtuustoon valitaan postiäänestyksellä. Äänestys alkaa perjantaina ja päättyy 10. marraskuuta.
Metsänomistajien yhteenliittyminä toimivat yhdistykset saavat varansa metsänhoitomaksuista ja palvelujen myynnistä metsänomistajille.
Yhdistykset vastaavat valtaosasta yksityismetsien metsänhoitotöiden suunnittelusta. Yhdistykset tekevät metsänomistajien valtuuttamina runsaan kolmanneksen yksityismetsien kokonaismyyntimääristä.
Metsänhoitoyhdistykset ovat järjestäytyneet alueellisesti metsänhoitoyhdistysten tai metsänomistajien liitoiksi.
Alueellisten liittojen kautta metsänomistajilla on yhteys Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliittoon, joka toimii metsänomistajien valtakunnallisena edunvalvontaorganisaationa.
STT-IA
20.10.2000
