Pojilla enemmän terveysongelmia kohdusta hautaan
Terveysongelmat vaanivat miessukupuolta kohdusta hautaan. Miesten sairastavuutta sekä seitsemän vuotta lyhyempää elinaikaa eivät selitä ainoastaan stressi, viina, tupakka ja rasvamakkarat, vaan syitä on etsittävä myös biologiasta.Varhaislapsuuden ja sikiökaudenkin terveysongelmat vahvistavat riskiä sairastua aikuisena ja kuolla ennenaikaisesti. Pojilla näitä elämänkaaren alkuvaiheen ongelmia on enemmän kuin tytöillä, sanoo tutkija Mika Gissler Stakesista.
Stakesin tilastoyksikön tutkijat Anu Muuri, Annukka Ritvanen ja Mika Gissler ovat koonneet erilaisia terveyden ja hyvinvoinnin mittareita Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsaukseen.
Erot näkyvät jo ennen syntymää
Ongelmat alkavat pojilla jo kohdussa, sillä heillä on peräti 20 prosenttia suurempi todennäköisyys syntyä ennen 37. raskausviikkoa. Stakesin syntymärekisterin mukaan vuosina 1996-98 pojista 6,4 prosenttia ja tytöistä 5,3 prosenttia syntyi ennenaikaisina.
Pojat saivat myös tyttöjä useammin alhaisia vastasyntyneen terveyttä mittaavia Agpar-pisteitä. Poikien keskimääräinen syntymäpaino ja -pituus olivat kuitenkin suurempia kuin tytöillä. Myös epämuodostumat ovat pojilla hiukan yleisempi ongelma kuin tytöillä.
Poikavauvat myös syntyvät useammin kuolleina tai kuolevat jo ensimmäisen elinviikon aikana. Vuosina 1996-98 poikien perinataalikuolleisuus oli lähes kymmenyksen korkeampi kuin tytöillä.
Kouluiässä erot vahvistuvat
Lapsuusvuodet koettelevat poikalapsia selvästi rajummin kuin tyttölapsia, ja kouluiän alkaessa erot ovat Gisslerin mukaan vielä selvemmät.
Gissler seurasi tutkimuksessaan kaikkia vuonna 1987 syntyneitä eli yli 60 000:ta lasta kouluiän alkuvuosiin saakka. Seitsemään ikävuoteen mennessä kuoli 8,2 poikaa tuhatta elävänä syntynyttä kohden. Tyttöjä menehtyi 6,5.
Pojat olivat olleet myös tyttöjä todennäköisemmin sairaalahoidossa sekä saaneet hoitotukea tai erityiskorvattavia lääkkeitä.
Pojilla oli myös enemmän astmaa, kehityksen viivästymistä, epilepsiaa ja kehitysvammaisuutta. Diabetekseen sen sijaan sairastui yhtä paljon tyttöjä kuin poikiakin.
Pojilla kouluvaikeuksia enemmän kuin tytöillä
Saman tutkimuksen yhteydessä kerättiin tietoja myös yhdeksänvuotiaiden kouluasioista. Pojat siirsivät koulun aloitusta tyttöjä yleisemmin ja saivat myös erityisopetusta useammin.
Pojat joutuvat tyttöjä useammin myös lastensuojelun piiriin. Kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista 52 prosenttia on poikia ja 48 prosenttia tyttöjä.
Nuoruusvuosina poikien huono-osaisuus vahvistuu edelleen. Kun alle 14-vuotiaiden poikien kuolleisuus on kolmanneksen korkeampi kuin tytöillä, 15-24 vuotiaiden kuolleisuus on jo yli kaksinkertainen.
Keski-ikään tultaessa miesten kuolleisuus on jo yli kaksi kertaa korkeampi kuin naisten.
Elämäntavat lisäävät huono-osaisuutta
Sikiökauden kasvuhäiriöiden vaikutuksia myöhempään terveyteen tutkitaan Gisslerin mukaan parhaillaan innolla. Tutkijoita kiinnostavat erityisesti sukupuolierot, sillä jotkut havaituista yhteyksistä ilmenevät eri tavoin miehillä kuin naisilla.
Biologisten syiden rinnalla halutaan edelleen nähdä myös sosiaaliset erot. Lapsuuden sosiaalisen aseman ja perheolojen uskotaan vaikuttavan myös terveyteen, mutta yleensä perheolot kuitenkin koskettavat samalla tavalla tyttöjä ja poikia.
Myöhempi elämänhallinta näyttää Gisslerin mielestä kuitenkin sujuvan naisilta miehiä paremmin. Miehet ajautuvat esimerkiksi toimeentulotuen varaan naisia todennäköisemmin.
Poikien ja miesten elämäntavat vahvistavat heidän huono-osaisuuttaan tyttöihin ja naisiin verrattuna. Miehet ja pojat syövät epäterveellisemmin, juovat suurimman osan alkoholista ja tupakoivat myös naisia enemmän. Tosin nuorissa ikäluokissa tämä ei enää näytä pitävän aivan paikkaansa.
Miesten terveyttä tutkittava enemmän
Suomalaiset hätkähtivät viime kesänä, kun Maailman terveysjärjestö WHO arvioi terveydenhuoltomme vasta 31. sijalle kaikkiaan 191 maan joukosta.
Yksi syy tähän noloon sijoitukseen on se, että suomalaiset miehet kuolevat ennenaikaisesti parhaassa iässään paljon suomalaisia naisia nuorempina.
Gissler toivookin, että keski-ikäisten miesten terveysongelmien vähentäminen nostettaisiin yhdeksi sosiaali- ja terveyspolitiikan keskeiseksi tutkimuskohteeksi.
STT-IKK
20.10.2000
