Työryhmä ehdottaa tehokkaampia toimia
Venäjän kuljetukset Suomen kautta halutaan säilyttää
Venäjän kauttakulkuliikenteen supistuminen Suomessa halutaan pysäyttää. Liikenneministeriön työryhmä ehdottaa toimenpideohjelmaa, jolla lisättäisiin Suomen kauttakulkuliikennettä ja Venäjään liittyvää liiketoimintaa. Korkeat väylä- ja luotsausmaksut sekä satamien ja rautateiden kustannukset ovat viime vuosina heikentäneet Suomen kilpailukykyä kuljetusreittinä. Tavaravirta Euroopan ja Venäjän välillä kulkee yhä useammin Venäjän omien satamien, Baltian maiden ja Puolan kautta.
Liikenministeriön työryhmä ehdottaa toimia Suomen lähialueiden liikenneväylien parantamiseksi, rajanylitysten ja hallintomenettelyjen kehittämistä sekä Suomen aseman parantamista kansainvälisenä liiketoimintakeskuksena.
Asiakkaille olisi pystyttävä tarjoamaan Suomen kautta tapahtuvaa kuljetuskokonaisuutta. Lisäksi tulisi edistää liikeyritysten verkottumista Luoteis-Venäjällä. Suomen kauttakulkureitin kilpailukyky kasvaa, jos Luoteis-Venäjälle saadaan kansainvälistä, verkostoituvaa liiketoimintaa.
Liikenneväylien parantamisessa painottuu E18-tie ja nopea henkilöjunaliikenne Pietariin, joiden kehittämistä Suomi auttaa järjestämällä kansainvälistä rahoitusta.
Työryhmä ehdottaa myös, että kauttakulkuliikenteen meriväylämaksujen alentamista kokeiltaisiin. Nykyjärjestelmässä korkeimmat väylämaksut kohdistuvat halvimpien joukkotavaroiden kuljetuksiin. Työryhmä uskoo, että väylämaksutulot kasvaisivat aluskäyntien lisääntyessä.
Tietoliikennettä ja telelainsäädäntöä kehitetään yhdessä Venäjän viranomaisten kanssa. Liiketoiminnan kannalta olennaista on kehittää sähköistä tiedonsiirtoa ja kaupankäyntiä sekä sähköisiä tullausmenettelyjä.
Työryhmä korostaa, että Suomen tulee tarjota jatkossakin nopein rajanylitys EU:n ja Venäjän välillä. Tämä edellyttää tiekuljetusten lupa- ja maksumenettelyjen sekä rajamuodollisuuksien yksinkertaistamista.
Työryhmän mukaan Suomeen tulisi saada ulkomaisia investointeja, jotka vahvistavat Suomen asemaa Luoteis-Venäjälle ja Baltiaan suuntautuvassa liiketoiminnassa. Samalla Suomen logistisia kustannuksia on pyrittävä edelleen alentamaan ja logistista osaamista on vahvistettava.
Tällaista osaamista on mm. sähköisen kaupankäynnin ja telematiikan kehittäminen. Suomalaisten logistiikkayritysten olisi pyrittävä yhteistoimintaan, jotta ne pärjäisivät kansainvälisillä markkinoilla.
Suomalaisten ja kansainvälisten yritysten sijoittumista Venäjälle edistetään poistamalla hallinnollisia, logistisia, tullaukseen ja tiedonsiirtoon liittyviä esteitä. Tähän pyritään Suomen ja Venäjän yhteishankkeilla, kuten esimerkiksi liikenneministeriön Eurorussia-hankkeessa.
Suomen reittiä ja palveluita on myös aktiivisesti markkinoitava venäläisille yrityksille, jotka nykyisin päättävät itse käyttämänsä kuljetusreitin.
Viime vuonna Suomen ja Venäjän välillä kuljetettiin tavaraa noin 3,3 miljoonaa tonnia. Kuljetukset vähenivät lähes viidenneksen edellisvuoteen verrattuna. Erityisesti bulkkitavaran kuljetukset ovat siirtyneet Tallinnaan ja Pietariin.
Venäjä pyrkii omia satamiaan kehittämällä vähentämään logistista riippuvuutta naapureistaan. Pietarin ja Primorskin satamien parannushankkeista huolimatta myös Suomen kautta riittää kuljetettavaa, jos Venäjän talous kehittyy myönteisesti.
IA
21.4.2000
