Juntunen: Venäjä terävöittänyt otettaan Karjalasta
Venäjä on terävöittänyt otettaan Karjalan suhteen, arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Alpo Juntunen pohtiessaan Venäjä suhtautumista raja-alueisiinsa.- (Venäjän presidentti Vladimir) Putinhan antoi määräyksensä Koiviston öljysataman tekemisestä. Se kyllä merkitsee sitä, että venäläiset alkavat entistä enemmän kiinnittää huomiota Karjalaan, hän sanoi puhuessaan Venäjän turvallisuuden uhkakuvista Helsingissä maanantai-iltana.
Esitelmä oli osa pääkaupunkiseudun yliopistojen järjestämää Pietarin tiellä -luentosarjaa.
Viipurin lähellä sijaitsevan Koiviston (Primorsk) satamahanke eteni maaliskuussa, kun sataman peruskivi muurattiin. Vuosia vireillä olleen satamasuunnitelman rahoitus on kuitenkin vielä osin auki.
Tutkijan mukaan suurinvestointi viestittää sitä, että Venäjä on entistä tiukemmin sitomassa Venäjän Karjalaa ja Karjalan kannasta Pietarin talousalueeseen. Sataman rakentamisen taustalla on myös se, että Neuvostoliiton hajotessa suursatamia jäi Baltian maiden alueelle.
Juntunen pyrki studia generalia -esityksessään hahmottelemaan itänaapurissa vallitsevia uhkakuvia tammikuussa hyväksyttyyn maan turvallisuusohjelmaan nojautuen.
Hänen mukaansa Venäjällä raja-alueisiin liitetään monenlaisia uhkakuvia kulttuuris-uskonnollisesta, taloudellisesta ja väestöllisestä tunkeutumisesta maahan.
Tshetshenian operaation taustalla on pelko siitä, että "tshetsheenibandiitit" avaisivat etelässä tietä muslimien tunkeutumisesta syvemmälle maahan. Kauko-idässä ollaan huolissaan kiinalaisten kiinnostuksesta Ussurin alueeseen. Lännestä taas Venäjälle kaupitellaan bisneskäsitystä, jota neuvostoajan kasvatit vierastavat.
- Venäläiset pelkäävät länsimaisten, rikollisten kaupankäyntitapojen tunkeutuvan heille. Tämä on suuri kulttuuriongelma: koko Neuvostoliiton ajan liiketoiminta oli kielletty, ja sitä harjoittivat salakuljettajat ja spekulantit, Juntunen muistutti.
Venäjä on listannut turvallisuusuhkiensa joukkoon myös huolen rajantakaisten organisoitujen rikollisjärjestöjen ja terroristien toiminnan kiihtymisestä. Juntunen on huomannut, että Suomessakin rajanaapuriin liitetään samanlaisia uhkakuvia.
- Meillä puhutaan venäläisestä mafiasta, ja venäläisistä huumausaineista, jotka virtaavat Suomeen.
Tshetsheenien vastarinta hiipumassa
Majuri Pertti Forsström Maanpuolustuskorkeakoulusta arvioi puolestaan, että tshetsheenien vastarinta on heikkenemässä.
Hän arveli, että tshetsheenien asearsenaali on käymässä vähiin, kun heillä ei ole samanlaista neuvostoperua olevaa aseistusta kuin edellisen, vuoden 1994-96 Tshetshenian sodan aikana.
Hän ennusti, että Venäjä pääsee tulevaisuudessa tavoitteeseensa eli tshetsheenitaistelijoiden ehdottomaan antautumiseen, mitä Venäjä on pitänyt ehtona poliittiselle ratkaisulle.
Forsströmin mukaan Venäjän sodanjohto on ottanut oppia edellisen sodan virheistä. Operaatio on suunniteltu ennakkoon, joukkoja on koulutettu ja johto pelaa.
Taktiikkaakin on muutettu.
- Edellisellä kerralla venäläiset aliarvioivat vastustajansa ja yrittivät iskeä suoraan sydämeen (Groznyiin). Tänään toimitaan päinvastoin, hän sanoi viitaten siihen, että venäläiset ovat edenneet vaiheittain katkoen vastustajan "verisuonia".
Sähkön- ja vedensaantia ja liikenneyhteyksiä on tuhottu: vastustajat on sitten motitettu tulituen turvin, ja mottien nujertamiseen on edetty vasta lamauttavien ilma- ja tykistöiskujen jälkeen.
Lisäksi armeija on ymmärtänyt median merkityksen.
- Maassa vallitsee laajahko konsensus sodan oikeutuksesta. Tähän oman osansa on muovannut järjestelmällinen tiedotustoiminta.
- Venäjä on rajoittanut koti- ja ulkomaisten tiedotusvälineiden toimintaa konfliktialueilla, ja kiistänyt tshetsheenien tiedotustoiminnan lähes kokonaan, hän mainitsi omassa studia generalia -esitelmässään.
STT-IA
21.4.2000
