Suomalainen ei näytä uskonnollisuuttaan
Suomalaisten uskonnollisuus on yleistä, mutta uskonnon harjoittamisen muodot pidetään piilossa yksityisasioina. Kirkon tutkimuskeskuksen teettämän kyselyn mukaan yksityisen osallistumisen muodot ovat paljon yleisempiä kuin julkisen osallistumisen muodot.Suomen Gallupin tekemässä kyselyssä haastateltiin huhtikuun alussa 965 henkilöä. Tutkimuksessa selvitettiin uskonnollista osallistumista.
Esimerkiksi yli puolet suomalaisista, 55 prosenttia rukoilee vähintään kerran kuukaudessa, mutta vain 8 prosenttia osallistuu jumalanpalvelukseen yhtä usein.
Rukoileminen näyttää olevan suomalaisten yleisin uskonnollisen toiminnan muoto. Vähintään kerran viikossa sanoo rukoilevansa 38 prosenttia suomalaisista. Ainoastaan 22 prosenttia ilmoittaa, ettei ole rukoillut lainkaan viime vuosina.
Kirkon tutkimuskeskuksen vt. johtaja Kari Salonen tulkitsee, että vaikka suomalaiset eivät ole kovin ahkeria osallistumaan julkiseen uskonnolliseen toimintaan, kristillisyys on silti monen elämässä vahvasti mukana.
- Suomalaisten usko ei näy jokapäiväisenä kirkossa käymisenä, vaan pikemminkin uskonnollisena pohjavireenä ja yksityisenä uskonnollisuutena. Uskonnollisuus on pitkälti piilossa, mutta se saattaa aktivoitua kriiseissä tai muissa tilanteissa, Salonen sanoo.
Jumalanpalveluksiin tai muuhun julkiseen uskonnolliseen toimintaan suomalaiset osallistuvat selvästi harvemmin. Vähintään kerran vuodessa kirkossa käy vajaat puolet suomalaisista.
27 prosenttia ilmoittaa, ettei ole osallistunut jumalanpalveluksiin lainkaan viime vuosina. Ehtoolliselle osallistuu vähintään kerran vuodessa 30 prosenttia suomalaisista.
Ripittäytyminen ei ole juurtunut
Luterilainen kirkko on pyrkinyt elvyttämään rippikäytäntöä, mutta ripittäytyminen ei ole ainakaan vielä juurtunut osaksi suomalaisten uskonnollisten elämää. Vain neljä prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti ripittäytyvänsä vähintään kerran vuodessa.
Muussakin uskonnollisessa toiminnassa yksityiset tavat ovat julkisia suositumpia.
Tiedotusvälineistä kristillisten lehtien seuraaminen oli yleisintä. Yli puolet ilmoitti lukevansa jotakin kristillistä lehteä vähintään kerran vuodessa. Television uskonnollisia ohjelmia seuraa vähintään kerran vuodessa 47 prosenttia ja radio-ohjelmia 39 prosenttia.
Muista seurakunnan tilaisuuksista musiikki vetää eniten väkeä. Kirkkokonsertissa tai muussa hengellisessä musiikkitilaisuudessa käy kerran vuodessa joka kolmas suomalainen.
STT-IKK
21.4.2000
