Poliisiylijohtaja Reijo Naulapää: Poliisin tehokkuus on Suomen kilpailukykyä ylläpitävä tekijä

Huumausainerikollisuus räjähtänyt käsiin

Poliisiylijohtaja Reijo Naulapää voi tyytyväisenä esitellä tällaista Suomea mairittelevaa kuvaa, mutta samaan hengenvetoon hänen on lisättävä, että rajaton Eurooppa on kova haaste rikostorjunnalle.

Toistaiseksi rikoksen uhriksi joutumisen todennäköisyys on Suomessa kansainvälisissä vertailussa pieni. Auto ja polkupyörä kyllä ovat vaarassa, kännyköistä puhumattakaan. Suomen ongelma on massarikollisuus. Poliisiylijohtaja ei ole itsekään säästynyt automurroilta.

Yritykset kuitenkin tarkkailevat asemamaansa yhteiskunnallista vakautta, ja se on Suomessa houkuttelevan korkea. Poliisin voimavarat eivät tosin riitä torjumaan teollisuusvakoiluyrityksiä, ja vartiointia ja suojausta tarjoavien yritysten markkinat ovat kasvaneet. Viimemainittujen ja poliisin toimintalinjoja on tarkoitus täsmentää lähiaikoina.

Vain pari prosenttia rikoksista ulkomaalaisten tekemiä Naulapään mukaan meillä ei ole vielä vakavia ongelmia järjestäytyneestä rikollisuudesta, vaikka Suomessa on kirjattu 22 EU:n mittatikut täyttävää rikollisliigaa. Näistä puolet on suomalaisia, yksi vietnamilainen ja loput venäläisten, virolaisten ja muiden kansallisuuksien yhteistyöorganisaatioita. Jäseniä on yhteensä noin 200.

Ulkomaalaisten tekemien rikosten osuus kaikista Suomessa tehdyistä rikoksista on yhä vähäinen, vain 2,1 prosenttia. Ruotsissa prosentti 20, mutta ulkomaalaisiakin on huomattavasti enemmän kuin meillä eli noin miljoona.

Venäläisten kirjatut rikokset Suomessa ovat tyypillisimmin liikennerikkomuksia sekä ryöstöjä tai näpistyksiä.

Somalien tekemien rikosten kärjessä taas ovat pahoinpitelyt, mikä Naulapään mukaan kuvaa nuorten somalimiesten sopeutumisvaikeuksia uusiin oloihin. Tappeluissa on mukana somalien maanmiehiä, muita ulkomaalaisia sekä suomalaisia.

Tilastojen mukaan ulkomaalaisista rikoksentekijöistä on saatu kiinni eniten venäläisiä. Toisella sijalla ovat virolaiset, sitten ruotsalaiset, somalit, jugoslaavit ja vietnamilaiset.

Huumausainerikollisuus räjähtänyt käsiin

Naulapää sanoo suoraan, että huumausainerikollisuus sitä vastoin on Suomessa räjähtänyt käsiin ja siihen liittyvä rahanpesu yleistyy.
- Suomesta ei löydy kolkkaa, jossa huumeita ei saisi ja itäraja vuotaa nyt jostakin. Ainetta on paljon tarjolla ja se on halpaa, Naulapää kertoi Euroklubin tilaisuudessa.

Nuorimmat itseään vahvoilla huumeilla piikittäjät ovat alle kymmenvuotiaita. Turussa on kirjattu parikymmentä heroiinikuolemaa.

Suomen huumepolitiikka ei erottele lieviä ja vahvoja huumeita, vaan kaikkia pyritään torjumaan ennalta. Tämä perustuu ns. porttiteoriaan, jonka mukaan lievistä huumeista on houkutus siirtyä kokeilemaan vahvempia.

Naulapään mukaan monet maat ovat jo luovuttaneet huumeongelman laajuuden edessä. Huumeita jaetaan ilmaiseksi, etteivät niiden käyttäjät syyllistyisi rikoksiin. Meillä tyydytään jakamaan apteekeista vakavien tautien pelosta puhtaita ruiskuja.

Poliisin virat tarvittaisiin käyttöön Nyt olisi perusteita painottaa poliisin toimintaa huumausainerikollisuuden torjuntaan, mutta täyttämättä olevat 500 poliisin virkaa odottavat yhä valtuutuksia. Jos ne saataisiin käyttöön Helsingin poliisi jalkauttaisi väkeään heti kadulle ennaltaehkäisevään työhön.

Edelliset painopistealueet vievät edelleen poliisin voimia. Talousrikollisuutta torjumassa on 418 poliisia ja Suomen EU-puheenjohtajuus on vaatinut kovan satsauksen.

Kaikki Suomen laatimat suositukset EU-puheenjohtajuuteen liittyneessä huumausainekokouksessa Hämeenlinnassa tulivat hyväksytyiksi. Suomi sai Naulapään mukaan hyvää palautetta panostuksestaan erityisen huumausainestrategian luomiseksi kaudelle 2000-2004. Strategia on tarkoitus vahvistaa vielä Suomen puheenjohtajuuskaudella.

Ilmiöt ulottuvat syrjäkylillekin - Samalla, kun poliisin rooli muuttuu ihmisläheiseksi, se myös kansainvälistyy, Naulapää sanoo. Poliisi tiesi odottaa ilmiöitä kuten moottoripyörärikollisuus, luontoaktivistien toiminta ja saatananpalvonta, sillä niistä raportoitiin kansainvälisissä yhteyksissä.

Naulapää pitää tätä ennalta varautumista suomalaisen poliisin vahvuutena. Median ruokkimalla malli- ja muotikäyttäytymiselle poliisi ei tosin kovin paljoa mahda. Internet-yhteydet tuo sisäisiä uhkia lisääviä ilmiöitä meille vastedes yhä nopeammin.

Nykyajalle on leimallista, etteivät rikolliset ilmiöt pakkaudu enää vain suuriin kaupunkeihin, vaan esimerkiksi saatananpalvontaa on ilmennyt hyvin pienillä paikkakunnilla, yli 60 prosenttia poliisipiireistä on raportoitunut siitä tänä vuonna.

Esimakua lähitulevaisuudesta antavat Naulapään mukaan voimakkaat ilmiöt kuten poliisin vakava uhkailu ja rikollisten keskinäiset välienselvittelyt surmatekoineen.

MARGIT HARA
15.10.1999

Kotimaa -sivulle