Pakolaisjärjestö: Myönteisiä askeleita
EU-maat tavoittelevat yhtenäistä turvapaikkajärjestelmää
EU-maiden johtajat päättivät lauantaina Tampereella ryhtyä tavoittelemaan unionille yhtenäistä turvapaikkajärjestelmää. Täysin yksiin puihin turvapaikanhakijoiden kohtelua ei kuitenkaan olla viemässä, vaan tilaa jätetään myös kansallisille ratkaisuille.Suomen laatimissa Tampereen erityishuippukokouksen päätöslauselmissa todetaan, että pitkällä tähtäimellä EU:n säännösten pitäisi johtaa yhtenäiseen turvapaikkamenettelyyn ja yhdenmukaiseen asemaan kaikille turvapaikan saaneille koko unionin alueella.
Kahden presidentin, neljäntoista pääministerin ja yhden ulkoministerin kokous päätti, että EU-maihin tulevien kolmansien maiden kansalaisten kohtelu jää pitkälti kansalliseen harkintaan.
Tarve lainsäädännön lähentämiseen tunnustettiin, mutta samalla painotettiin kunkin maan vastaanottokapasiteettia ja historiallisia ja kulttuurisia yhteyksiä kyseisten ihmisten alkuperämaihin.
Maahanmuutto- ja pakolaiskysymyksissä puheenjohtajamaa Suomen alkuperäiset tavoitteet vesittyivät hieman, sillä EU-maiden valtion- ja hallitusten päämiehet eivät hyväksyneet esitettyä 250 miljoonan euron määrärahaa EU:n budjettiin niiden maiden tukemiseen, jotka kriisin sattuessa ottavat vastaan suhteellisesti suuren määrän pakolaisia.
Saksa torjui esityksen sillä perusteella, ettei ole tarpeeksi selvää, miten rahat kerättäisiin ja millä ehdoilla niitä maksettaisiin.
Turvapaikkajärjestelmä vähentää pakolaisten kiertelyä maasta toiseen
Tampereen huippukokouksen linjaukset turvapaikan hakijoista vähentävät hakijoiden kiertelyä maasta toiseen, toteaa sisäministeriön ulkomaalaisosaston ylijohtaja Pentti Visanen.
Tarkoituksena on luoda EU:n alueelle yhtenäinen
turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka.
- Suomi saavutti lähes kaikki tavoitteensa
turvapaikka-asioissa, Visanen sanoo.
Hän pitää hyvänä hanketta koko EU:n alueen käsittävän turvapaikkapolitiikan luomisesta. Lyhyen tähtäimen tavoitteena on saada aikaan määritelmä pakolaisista, kehittää normit turvapaikkahakemusten käsittelylle ja määritellä turvapaikanhakijoiden olosuhteet.
- Pakolaiskäsitteen määritteleminen on tärkeä, koska nyt eri maat tulkitsevat käsitettä hyvin eri tavalla. Joissakin maissa pakolaiseksi katsotaan henkilö, jota valtio vainoaa ja toisissa perusteeksi riittää vaino, jota valtio ei estä.
- Yhteinen määritelmä olisi voimassa kaikissa EU-maissa, joten se estäisi turvapaikanhakijoiden kiertämistä maasta toiseen. Tämä säästäisi myös kansallisten viranomaisten työtä, Visanen toteaa.
Pitkän aikavälin tavoitteena on yhtenäinen turvapaikan myöntämismenettely sekä yhtenäinen asema turvapaikan saaneille.
Päätöslauselmassa esitetään myös mahdollisuutta jonkinlaiseen rahastoon. Siitä saisivat apua ne maat, jotka joutuvat tarjoamaan nopeasti tilapäistä suojaa suurille määrille pakolaisia.
Rahaston mahdollisuus jätettiin komission selvitettäväksi. Visasen mukaan rahastomalli toimi jonkin verran jo Kosovon kriisin aikana. Suomi voisi hyötyä rahastosta, jos maahan tulisi esimerkiksi idästä yllättäen paljon pakolaisia.
Pakolaisjärjestö: Myönteisiä askeleita
Eurooppalaisten pakolaisjärjestöjen yhteistyöjärjestö ECRE pitää Tampereen EU-huippukokouksen pakolaisuuteen liittyviä linjauksia askeleina myönteiseen suuntaan.
- Olemme monin osin tyytyväisiä päätöslauselmaluonnokseen. Voi sanoa, että se on askel poispäin pyrkimyksestä rakentaa suljettua linnake-Eurooppaa, arvioi järjestön pääsihteeri Peer Baneke.
ECRE:n edustajat arvioivat kokouksen tuloksia Tampereella lauantaina aamupäivällä. Tuolloin päätöslauselmat olivat virallisesti vasta luonnoksen asteella.
Kriittisesti ECRE suhtautuu mm. siihen, ettei luonnoksessa selkeästi mainita, että taistelu laitonta maahanmuuttoa vastaan ei saa merkitä pakolaispolitiikan tiukentamista.
Pakolaisjärjestö korostaa, että vainoa pakenevien henkilöiden tulee voida hakea turvapaikkaa ja tarvittaessa saada pakolaisen asema myös silloin, kun he ovat saapuneet Eurooppaan ilman henkilöpapereita ja viisumia.
- Suojelua tarvitsevilla ihmisillä tulee olla mahdollisuus viedä asiansa viranomaisten käsittelyyn ja tarvittaessa saada myös lainopillista apua, tiivistää järjestön EU-edustaja Friso Rosam Abbing.
Järjestö arvostelee myös sitä, että EU-maista on palautettu turvapaikanhakijoita maihin, joissa heillä on vaara joutua vangituiksi tai vainotuiksi. ECRE:n mukaan huippukokouksen olisi pitänyt ottaa tällaiseen selkeästi kielteinen kanta.
Abbingin mukaan ihmisiä palautetaan esimerkiksi Pakistaniin, joka sekä itse rikkoo ihmisoikeuksia että todennäköisesti palauttaa muslimifundamentalistista Taleban-hallitusta paenneita pakolaisia Afganistaniin.
Myönteisenä ECRE pitää erityisesti sitä, että EU:n yhteinen turvapaikkajärjestelmä on tarkoitus rakentaa selkeästi Geneven kansainvälisen pakolaissopimuksen perustalle. Järjestön mukaan monissa maissa on käytännössä luistettu sopimuksen velvoitteista.
Amnesty: Tampereen päätökset hyvä aloitus
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International pitää Tampereen EU-huippukokouksen saavutuksia myönteisinä. Järjestön mukaan kiitosta ansaitsee etenkin se, että päätöslauselmassa sitoudutaan Geneven kansainväliseen pakolaissopimukseen.
- Tämä on hyvä aloitus tulevaisuuden turvapaikkatyölle. Nyt haasteena on käytännön toteutus, Amnesty katsoo lauantaina julkistamassaan kannanotossa.
Amnesty korostaa, että EU:n tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota niihin ihmisoikeusrikkomuksiin, joiden vuoksi ihmiset joutuvat lähtemään pakolaisiksi.
Järjestön mukaan EU:n toimet luvattoman maahanmuuton estämiseksi ovat selvästi järeämpiä kuin ne keinot, joilla ihmisoikeuksia pyritään edistämään.
STT-IA
16.10.1999
