Hyvinvointi ja protestiaiheiden puute äänestämättömyyden syitä
Ei huono sää. Ei puolueiden laimea vaalikampanja. Ei sopivan ehdokkaan puute. Ehkä muuttoliike. Kenties keskimääräinen hyvinvointi. Ilmeisesti myös protestoinnin syyn puuttuminen. Tutkimusjohtaja ja järjestötyöntekijä löytävät yhteisiä, vähemmän populistisia syitä kunnallisvaalien laimeaan äänestysintoon. Kunnallisvaalit saivat liikkeelle vain hiukan runsaat puolet äänioikeutetuista, vajaat 56 prosenttia äänestysikäisestä väestöstä. Syitä äänestämättömyyteen on tuoreeltaan pohdittu eri näkökulmista.
Ensimmäisissä arvioissa alhaista äänestysprosenttia on pidetty puolueiden laimeiden vaalikampanjoiden aiheuttamana. Kansalaisten ei katsottu syttyneen vaalitunnelmaan ja syy oli ehdokkaiden sekä puolueiden.
Niin ikään on arveltu, että ehdokasmäärien laskeminen neljän vuoden takaisesta aiheutti useille äänestäjille sopivan ehdokkaan puuttumisen. Jo vaali-iltana joku arveli lisäksi kehnon vaalisään pitäneen äänestäjät neljän seinän sisällä.
Verukkeita
- Säätä ei voi syyttää. Ilmojen haltija on kyllä syytön, Taloustutkimus Oy:n tutkimusjohtaja Hannu Ilkas tyrmää oitis.
Hän pitää verukkeena myös sitä, että kymmenien tuhansien ehdokkaiden joukosta äänestäjät eivät olisi löytäneet itselleen sopivaa ehdokasta.
- Mediassa esitettiin jo varhaisessa vaiheessa arvioita siitä, että vaaleista on tulossa laimeat. Tämä viesti toistui useaan kertaan. Ja vaaleistahan tuli sitten laimeat, Ilkas sanoo.
Hänen laitoksensa myös mittasi vaalien alla kansalaisten äänestysaikomukset. Varmasti äänestämään aikoneiden osuus mittauksessa oli vain reilun prosenttiyksikön suurempi kuin toteutunut äänestysprosentti.
Tutkimusjohtaja hakeekin syvällisempiä selittäjiä sille, miksi lähivaaleissa ei innostuttu vaikuttamaan. Hänen mielestään kansalaisilla menee keskimäärin kohtalaisen hyvin eikä suurta protestimielialaa vallinnut vaalien alla.
Syitä
- Monessakaan kunnassa ei esiintynyt sellaisia kimurantteja kysymyksiä, joita olisi pitänyt äänestäen kommentoida. Ei ollut tarvetta ottaa kantaa puolesta tai vastaan, Ilkas erittelee.
Hän pitää myös muuttoliikettä yhtenä osaselittäjänä. Mutta vain osaselittäjänä.
- Voihan olla, ettei uusi kuntalainen löydä uudesta kotikunnastaan ensimmäisissä vaaleissa ehdokasta. Mutta kokemuksen perusteella voi sanoa, että kyllä juurtuminen uudelle paikkakunnalle yhdessä vaalikaudessa tapahtuu, hän sanoo.
Vaasan vaalipiiri lukeutui äänestysprosentilla mitaten valtakunnan aktiivisimpiin. Pohjalaiset äänestivät runsaan 64 prosentin vilkkaudella. Pohjanmaan Kokoomuksen toiminnanjohtaja Jaakko Sairo selittää asiaa pohjalaisella velvollisuudentunnolla.
- Lisäksi keskustan sijaispuheenjohtajankin juuret ovat Pohjanmaalla, kristillisten puheenjohtaja Kokkolasta, RKP:n äänestäjiä yhdistää kieli ja maan porvarillisimmassa vaalipiirissä porvarit ovat aina olleet aktiivisia, Sairo sanoo.
Silti myös Sairo on valmis allekirjoittamaan väitteen, että keskimääräinen turvallisuus ja hyvinvointi saattoivat aiheuttaa monen äänestäjän kotiin jäämisen.
- Ei tarvinnut olla kiihkeästi jonkun asian puolesta tai sitä vastaan.
Niin ikään hän arvelee muuttoliikkeen osaltaan aiheuttaneen kasvukeskuksissa nukkuvien puolueen kasvua.
- Ihmisten kiinnittyminen uuteen asuinympäristöön on heikkoa ja uusi asujaimisto varmaankin on osin juuretonta. On ikään kuin tultu valmiille ja se aiheuttaa tiettyä piittaamattomuutta.
Sairo arvelee myös, että perinteisen demokratiamallin kuva on ihmisten mielissä hämärtynyt.
- Yleinen kuvitelma on, että puolueet ajavat omaa ja omiensa etua, mutta eivät minun etujani. Tällainenkin ajattelu on osaltaan omiaan laimentamaan osallistumisintoa, hän sanoo.
Voittoja ja tappioita
Vaalien voittajat sen sijaan saivat omat kannattajansa liikkeelle. Ja hyötyivät muiden kannattajien äänestämättömyydestä.
- Tulos oli odotettu. Keskusta voitti vahvoilla alueillaan ja alhaisen äänestysprosentin kaupungeissa. Vihreät taas napsivat asutuskeskuksissa ääniä hiukan joka suunnalta. Keskusta sai äänet aktiivisuudella, kristilliset puolestaan populismilla, joksi suuren äänen pitäminen muun muassa kansanedustajien palkoista on luettava, Taloustutkimuksen Hannu Ilkas sanoo.
Toiminnanjohtaja Jaakko Sairo arvelee keskustan kalastaneen - varsinkin Pohjanmaalla - ääniä suurella sitoutumattomien ehdokkaiden määrällä. Osan Kokoomuksen koulutettujen kaupunkilaisten äänistä hän uskoo menneen vihreille, osan sosiaalista vastuuntuntoa kokevien kokoomuslaisten äänistä kristillisille.
- Kokoomuksen viesti terveestä taloudesta kaiken perustana on ilmeisen kaukainen, jotta siihen samaistuttaisiin. Aatteellinen viesti kaipaa hiomista sosiaalisempaan suuntaan, Sairo pohdiskelee.
Kokoomuksen lailla hienoisiin menettäjiin lukeutuivat sosialidemokraatit. Sairo pitää SDP:n tappion suurimpana syynä äänestämättä jättämistä.
- Mutta eipä ay-liikekään - KTV:ta lukuun ottamatta - ollut vasemmiston tukena kuten esimerkiksi presidentinvaaleissa. Lisäksi demarit taisivat myös menettää ääniään vihreille, Sairo arvelee.
ILPO KIURU
27.10.2000
