Opiskelupaikkaa vaille jäänyt voi palata armeijaan opiskelemaan
Varusmieskoulutukseen suunnitellaan joustavaa järjestelmää
Pelko siitä, ettei lyhennetty varusmiespalvelus tuottaisi johtajia on osoittautunut turhaksi. Pääesikunnan koulutusosaston päällikön, eversti Kalle Liesisen mukaan koulutusuudistus on toteutunut suunnitellusti. Puolustusvoimat kouluttaa entistä parempia joukkoja reserviin.Parhaillaan pohditaan kuuden kuukauden peruspalvelujakson suorittaneiden ja opiskelemaan palanneiden mahdollisuutta palata myöhemmin johtajakoulutukseen.
Joustavuutta tavoitellaan myös siten, että opiskelupaikkaa vaille jäänyt voisi palata palvelukseen ns. kesävänskäksi ja osallistua upseerikoulutukseen. Oppilaitokset hyväksyvät 2-15 opintoviikkoa johtajakoulutuksessa suoritetuista.
Kantahenkilökunnan koulutusuudistuksen on määrä käynnistyä ensi vuonna. Se herättää jo kovaäänistä keskustelua, koska suunnitelmaan sisältyy tavoite määräaikaisista toimitussuhteista ja erorahoista.
Liesisen mukaan ajatus siitä, että armeijan leipä on pitkä ja kapea, mutta varma, on tiukassa.
- Kun vanhemmasta päästä miehiä nostetaan reserviin, se tulee tekemään kipeää, Liesinen kuvasi puolustusvoimiinkin kaavailtujen pätkätöiden luonnetta.
Toisaalta noususuhdanne imaisi viime vuonna noin puolet kadeteista ja satakunta opistoupseeria siviilipuolen korkeampipalkkaisiin töihin. Seuraava taantuma saa taas aikaan vastavaikutuksen. Päällystöliitto vastustaa kuitenkin määräaikaisuutta ja upseeriliitto puolestaan on huolissaan nimityskysymyksistä.
Reservin upseerin jatkokoulutukseksi kaavaillaan 60 opintoviikkoa. Tästä vähintään 20 opintoviikkoa on tarkoitus olla vastaavaa matematiikkaa, kasvatustiedettä ja valtio-oppia kuin esimerkiksi Helsingin yliopistossa.
Upseerin alempi korkeakoulututkinto eli sotatieteen kandidaatin paperit edellyttävät 120 opintoviikkoa. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut saa sotatieteiden maisterin arvon.
Liesinen kertoo, että ensimmäistä sotatieteiden väitöstä jo odotellaan. Uuden järjestelmän mukainen sotatieteiden tohtorinväitös on tiettävästi ensi vuonna.
Sotilasammatin vaatimukset kasvavat
Eversti Kalle Liesisen mukaan varusmieskoulutuksen ongelmana on palveluskelpoisen väen hidas, mutta selvä väheneminen. Siviilipalvelus houkuttelee yhä, vaikka palvelusaikaa ei ole ratkaisevasti lyhennetty. Puolustusvoimatkin törmää huumeongelmaan.
Liesinen kuvaa Suomen tilannetta kuitenkin vielä hyväksi verrattuna esimerkiksi Saksaan. Siellä palvelukseen hakeutuu enää noin puolet ikäluokasta ja tämän vaihtoehdon valinneet "sotahullut" joutuvat selittelemään, miksi valitsevat armeijan siviilipalveluksen sijasta.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti ammattiupseerien määrä ei saa ylittää 9000. Näin henkilöstörakenne SA-vahvuudella on 430 000.
Sotilasammatin vaatimukset kasvavat kaiken aikaa, eikä reservin taidoilla juuri enää hallita viimeisintä asetekniikkaa. Koulutusuudistuksen eräs tavoite on, että sadasta sotilaasta vähintään neljällä on kova sotilasammattitaito. Käytännössä osa aselajeista on insinöörien miehittämiä.
Esimerkiksi laivastoon hakeutumalla ei todennäköisesti pääse jatkamaan johtajakoulutukseen, mutta tykistön kautta kyllä.
MARGIT HARA
27.10.2000
